Maalaisnuoren elämää

Maalaisnuoren elämää

torstai 27. marraskuuta 2014

Meneekö jo liian lujaa?


Viime lauantaina kävimme Desin kanssa kylällä Päivä paloasemalla-tapahtumassa. Desi kulki hyvin ja tien ylitykset meni erinomaisesti, vaikka pelkäsin toista. Kotiin päin tultaessa - kuten aina - mennään vähän reippaammin. Menimme sitten Desin kanssa viimeiset noin kahdeksansataa metriä pellolla. Alussa meni ihan hyvin, mutta vauhti alkoi kiristyä ja menimme aina vähän nopeammin. Sain hetkeksi hidastettua raviin, mutta Desi vaihtoi heti itse laukkaan. Lopulta viimeisen sadan metrin matkalla tipuin selästä ja Desi juokisi suoraan kotiin ja syömään. Sieltä minä hänet löysin, syömästä rauhallisena. 

Sunnuntaina pyörimme Desin kanssa pihalla, kun oltiin vähän itsepäisiä, kunnes isä tuli ja patisti eteenpäin. Kävimme nousemassa yhden mäen, mutta takaisin kotiin heti, ajatteli Desi. Kun tulimme pihaan, otti isä traktorin ja lähdimme ohi riihen läheiselle pellolle, joka on ''metsän keskellä''. Desi kulki nätisti traktorin perässä, mutta jos sattui traktorilla peruuttamaan, niin kyllä peruutti Desikin. Kun saavutimme pellon yritin vähän laukkailla peltoa ympäri. ''Lähden kotiin en halua kiertää mitään peltoa'', ajatteli Desi. Joten teimme ympyrän ja Desi kääntyi kotiin. Tiesin ja tunsin, että en pystyisi pitämään Desiä, joten päästin Desin menemään itse metsän läpi kotiin, koska alueet oli aidattu. Isä sanoi, että Desi meni kovaa ja suoraan halliin syömään. Siellä se taas söi rauhallisena. Jostakin en vain ihan pidä tässä. Toivoisin vähän enemmän sitä, että Desi kuuntelisi minua ja kotimatkat menisi vähän rauhallisemmin. 

Toissapäivänä oli historiankoe. Eilen oli tallipäivä. Tällä viikolla aiheena oli lyhyt ja pitkä askel istunnalla. Tehtävä oli samantapainen, mutta vähän haastavampi kuin viime viikolla. Maneesissa oli maassa puomeja melkein samoilla paikoilla kuin viime viikolla. Sinisiä ja puunvärisiä. Eilen oli myöskin toisenlainen tehtävä. Siirtymisiä, eli ratsatuksenopettajamme huusi joko ravi, käynti taikka laukka satunnaisessa järjetyksessä ja satunnaisin väliajoin. Me olimme pääty-ympyröillä ja tehtävänä oli siirtyä annettuun askellajiin. Tykkäsin siitä tosi paljon. 

Tänään olen käytännöntunnilla pakannut pipareita. 

torstai 20. marraskuuta 2014

Porukkapäivä


Eilen tuli jälleen oltua tallilla ja oli parin asteen pakkanen. Tällä kerralla tehtävänä oli saada pidempää ja lyhyempää askelta istunnalla. Ensimmäinen tehtävä oli vaihtelevaa reittiä käyttäen pidentää ja lyhentää askelta. Aina kun oli lyhyempi askel, piti ottaa ohjat siltaotteeseen ja pitää kättä ojossa paikallaan. Kun pidennettiin askelta piti ottaa ohjat siltaotteeseen ja pyörittää vapaata kättä. Askellajeina oli käynti ja ravi. Toinen tehtävä oli vaihtelevaa reittiä käyttäen puomien ylitys. Maneesissa oli puunvärisiä ja sinisiä puomeja. Ne oli laitettu sillä tavalla, että puunvärisille puomeille oli helppo lähestyminen ja sinisille puomeille oli ns. vaikea lähestyminen eli ne oli kääntymisen jälkeen tai ennen kääntymistä, siis matka käännöksestä tai käännökseen oli lyhyt. Tässä tehtävässä oli aluksi askellajina ravi, ja tempon muutokset oli tehtävä istunnalla, niin että sinisille lyhyempi askel ja puunvärisille pidempi. Lopuksi askellajina oli vielä laukka. 

Tänään koulussamme oli porukkapäivä. Tapahtuman ideana oli, että kierretään rastilta toiselle tietyn porukan kanssa. Rasteilla oli erilaisia tehtäviä mm. eri kielistä, musiikista, maantiedosta, yleistiedosta, matematiikasta jne.. Mukana myös muutamia poikkeavia, kuten perunankuorinnasta ja naulan hakkaamisesta aina kirjojen tapahtumien vuosilukuihin.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Löytynyt riimunnaru


Perjantaina koulumme loppui aikaisemmin kuin yleensä eli olin kotona aikaisemmin. Äitini oli pyytänyt, että tekisin kurpitsakakun, kun meille oli tulossa vieraita. Kakun paiston jälkeen lähdin Desin luo. Sitä sai harjata ihan kunnolla, kun oli ''vähän'' kurainen. Harjauksen jälkeen lähdin lenkille. Kävelytin Desiä maasta käsin, koska Desi on vähän hankala ''vihreän'' ruohon nähdessään eli kävelytän Desin rauhassa metsän reunaan ja menen vasta sitten selkään. Mutta olimme päässeet noin 300 metriä pihastamme niin Desi ei liikkunut, ei millään, joten lopulta käännyimme kotia päin. Hyppäsin vauhdista selkään ja ravasimme pihaan. 
Illalla tein piparkakkutaikinan. Lauantaina ehdin vain harjata Desin, kun kolme sonnipoikaa tuli hallista ulos. He olivat hajottaneet yhden porteista ja tulleet siitä ulos, muut eivät olleet onneksi huomanneet sitä.
 Kuva ei liity juttuun ;)

Minä ja ukki sitten paimensimme heidät takaisin karsinaan, he eivät hajottaneet muuta kuin yhden marjapensaankehikon. Laitoin Desin siksi ajaksi hallin vieressä olevalle pienelle laitumelle, jossa Desi oli ensimmäiset viikot meillä. Porttia siinä ei ollut, mutta tein riimunnarusta pikaportin ja hyvinhän Desi pysyi siellä, koska ''vihreä'' ruoho. 

Illalla paistoin piparkakut, ei kärähtänyt yksikään ja siitä olen tosi onnellinen, koska yleensä aina minulla unohtuu yksi pelti liian kauaksi aikaa uuniin. 

Sunnuntaina olimme koko perheen voimin hirvipeijaisissa. Sen jälkeen lähdin harjaamaan Desiä toistamiseen ja lähdin lenkille. Tällä kertaa otin ukin mukaan ja menimme eri suuntaan kuin perjantaina. Varsinkin loppu meni hyvin, varmaan sekin vaikutti että menimme kotia päin. Hyvää oli myös se, että löysin kateissa olleen riimunnarun laitumelta, kun päästin Desin vapaaksi. 

En ehtinyt koota tai kuorruttaa piparkakkutalojani, kun viikonloppu on aika lyhyt aika. Tänä aamuna, kun kävin katsomassa Desiä, hallissa ei valot toiminut ja en nähnyt Desiä, koska oli niin pimeää.

torstai 13. marraskuuta 2014

Istunnan vaikutus vauhtiin


Eilen taas olin tallilla ja menin viime viikkoisella hepalla. Maneesin pohja oli juuri käännetty ja oli paikoin aika pehmeä pohja. Eli menimme jälleen askeleen pidennystä ja lyhennystä, siihen liitettynä miten oma istunta vaikuttaa askeleen pituuteen ja miten ratsastajan tasapaino pysyy pehmeällä pohjalla. Tässä oli monta asiaa samassa harjoituksessa. Askellajeina oli käynti ja ravi. 

Kokeilimme miten onnistuu hevosen kuulolle ja hallintaan saaminen kevyessä istunnassa, esteistunnassa ja perusistunnassa. En omasta mielestäni huomannut sitä menikö hevonen vähän nopeampaa tai hitaampaa, mutta kaverini sanoi että hevoseni meni kyllä välillä hitaampaa ja nopeampaa samanlailla kun keventelin satulassa. Hevosille tunti oli raskaamman puoleinen, kun pohja oli pehmeämpi kuin tavallisesti. Hienoja korkeita askeliahan siinä tuli. Itselläni oli sellainen harjoitus samaan aikaan päällä, että tuntisin hevoseni takajalkojen liikkeet. Kyllä ne sieltä erottui, kun ketken ajan ''tunnustelin''. Siinä oli se taka-ajatus, koska olen jostain lukenut, että lauakannosta onnistuu hyvin silloin kun on sisätakajalka ilmassa eli silloin pitäisi nostaa laukka, että  se lähtisi ''heti'' eikä vasta parin askeleen päästä. 

lauantai 8. marraskuuta 2014

Ensilumi ja kengät


Ensilumi tuli melkein heti kun olin saanut viime päivityksen laitettua. Eilen kun tulin kotiin oli vähän loskaista, mutta onneksi pakasti illemmalla eikä tullut vettä. Aamulla sitten ihana yllätys, isä kertoi että kengittäjä tulee ja Desi saisi kengät. Nyt Desillä on sitten kengät ja oli ihan nätisti kengityksessä. Laitettiin hokit kenkiin samantien, kun on jo lunta ja paikoin liukastakin. Kauhean hyvin ne kengät kerää tilsoja, että täytyy vähän ravata jotta ne lähtisi irti eikä jäädy kiinni. 

Eilen ja tänään on vietetty pikkusiskoni synttäreitä, eilen oli kaverisynttärit ja tulin koulusta niin myöhään etten nähnyt ketään näistä kavereista. Kakkuakaan ei ollut jäänyt, joten sain sitä vasta tänään, kun tehtiin toinen kakku.

torstai 6. marraskuuta 2014

Lyhyttä ja pitkää askelta


Tiistaina oli paljon kavereitani käymässä Mänttässa Serlachius-museoissa, itse en ollut siellä, koska sinne olisi pitänyt ilmoittautua, enkä ollut saanut sitä viestiä missä kerrottiin matkasta ja vain kaksikymmentäviisi ensimmäistä pääsi mukaan. Minua se ei sinänsä harmita, koska olen muistaakseni käynyt siellä joskus pienenpänä. 

Eilen olin tallilla ja meillä oli puomi harjoituksia. Molemmille pitkille sivuille oli laitettu puomeja niin että toisessa päässä oli yksittäinen puomi ja toisessa päässä oli kaksi puomia lähekkäin. Tallilta päin katsottuna yksittäiset puomit lähempänä ja oikealla puolella taaempana vähän kapeammalla etäisyydellä kaksi puomia ja vasemmalla puolella taaempana kaksi puomia vähän suuremmalla etäisyydellä toisistaan. Eli teimme askeleen pidennyksiä ja lyhennyksiä, eli pidemmällä puomi välillä pidempää askelta ja kapeammalla puomi välillä lyhyempää askelta, tämä kaikki ravissa. Tehtävä oli hieman haasteellinen, koska lyhyempää askelta ainakin minä sain pyytää mielestäni vähän enemmän.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Siirappia keittämässä


Lauantaina tuli oltua melkein koko päivä Desin kanssa, tai ainakin siltä se tuntui. Aamulla oli kivaa kun maa oli jäässä, ei ollut kuraa. Iltapäivällä pyörimme Desin kanssa ympäri pihaa ilman satulaa. Desi sai uudet ohjat suitsiinsa, kun ne oli katkennut viimeksi. Minusta tuntuu, että Desi olisi vähän pyöristynyt, ehkä siksi että hän on saanut säilörehua vapaasti. Vielä ei ole ehditty jakaa Desiä ja tukevampia ''mammoja'' eli lehmiä samaan ryhmään, joka saisi ehkä kuivaa heinää. 

Illalla söimme äitin tekemää kurpitsakakkua, oli ihan hyvää. 

Sunnuntaina oli taas kuraista, en pidä kurasta. Äiti keitti koko päivän siirappia, illalla loppua kohden se rupesi näyttämään ihan siirapilta. Ensiksi sokerijuurikkaan palasia keitettiin vedessä ja veteen annettiin irrota makua, tämä toistettiin kahdesti, siis otettiin tietenkin vedet talteen. Tämän jälkeen vedet yhdistettiin ja alettiin haihduttamaan vettä pois, että jäisi sitä ''siirappia''. Lopputulos oli noin kilo siirappia. Koko päivän keittiössä oli makea tuoksu. 

Tänään taas pitkä oli koulupäivä ja nyt tekisi mieli nukkua, vaikka en ole edes valvonut.