Vanha vuosi pian taakse jää

Vuoden viimeinen postaus. Mistähän alkaisi. Tällä kertaa en ole miettinyt tavoitteita niinkuin vuosi sitten, mutta olisi hyvä käydä ne läpi. Joten eiköhän katsota.

Tavoitteet vuodelle 2015:

1. Käydä kalassa useammin, koska tänä vuonna jäänyt vähäiselle.2. Saada Desille kunnolliset valjaat ja kärryt. Rekiä on, mutta en tiedä kunnosta.3. Saada kaikki keskeneräiset käsityöni valmiiksi. Se on iso homma.4. Saada hyvät arvosanat todistukseen.5. Saada Desi suht hyvään ratsastuskuntoon.6. Käydä luistelemassa useammin. Lähtökynnys on turhan korkea, koska jäätä löytyy vasta kylältä.

1. Kalassa on tullut käytyä enemmän kuin viime vuonna. Olisin toivonut useammin pääseväni kalaan, mutta ehkä ensi vuonna.

2. ja 5. Desi lähti keväällä, joten en pysty vastaamaan näistä. Kävin katsomassa Desiä kylläkin pari kuukautta sitten. Hän oli laihtunut, mutta mielestäni edelleen vähän pyöreässä kunnossa.

3. Tämän suhteen meni aika hyvin. Jäljellä enään yksi keskeneräinen lapanen, kaikki muut saatu valmiiksi.

4. No, ihan hyvin meni. Katsotaan uudestaan keväällä.

6. Kävin tasan kerran viime talvena. En tainnut onnistua kovin hyvin tässä tavoitteessa. Kaikkea ei voi saada.

Ensi vuodelle voisin asettaa yhden tavoitteen, nimittäin kuvien ottamisen useammin.

Pakkasta on vihdoinkin tullut. Mansikat ovat peitetty harsolla ja nyt voisi jäädä odottamaan lumen tuloa. 

Toivon, että te kaikki odotatte ensi vuotta innolla, ja kohtaatte uusia mahdollisuuksia. 

Eli Onnellista Uutta Vuotta!

Jouluaatto

 Toivotan kaikille rauhallista ja herkullista joulua!

Puolukkaa ja pilviä

Oho, ihan uusi kuva! Kuten huomaatte, ei meillä ole lainkaan lunta. Lämpötilakin on plussan puolella harmittavasti.

Tässä alkuviikon trendikäs nakukakku. Puolukkaa päällä ja välissä.

Tässä tälläinen mukataiteellinen kuva

Ai miten niin tykkään kuvata pilviä?

Katrillikuvio

Tällä hetkellä alkaa pikku hiljaa näyttämään koululla samanlaiselta, kuin tuossa kuvassa. Toivon ettei se sula enään, vaan jäisi maahan. Pakkanen jäisitkö, kiitos.

Keskiviikkona tunnilla joulutunnelmissa katrillikuvion harjoittelua. Teimme ympyrän pienennystä ja suurentamista sekä käynnissä että ravissa. Lopputunnista vapaata etenemistä vapaa valintaisilla teillä, joululaulujen tahdissa.

En mennyt vakioratsullani. Mutta hyvin meni tällä kertaa, pelkäsin, että olisi mennyt pahemmin. Ratsu ei kuulu suosikkeihini, mutta tulen toimeen hänen kanssaan. Itseasiassa hän taisi korottaa osakkeita aika paljon. Tykkään nyt enemmän hänestä, ja haluaisin mennä muulloinkin.  Raviin siirtymiset olivat vähän vauhdikkaita, mutta mielestäni sain aika helposti rauhoiteltua menon mukavaksi. Olen tainnut kehittyä jossain asioissa. Sen huomaa aina vieraammilla hevosilla.

Eilen myöskin työvuorossa joululounaalla, jälleen linjastolla mukava homma.

Satulalla ja ilman satulaa

Älkää edes kuvitelko, että meillä olisi lunta. Kotona meillä ei ole mitään maassa, ja koululla on sitten vain maa valkoinen. Tänään on ollut ihan mukava päivä, pakkasta, nätti auringonpaiste ja maa valkoinen.

Keskiviikostahan minun piti kertoa. Tuntijärjestelyt olivat vähän erilaisemmat, kuin normaalisti. Eli menimme puoli tuntia ratsuilla, joilla oli satulat ja loput tunnista eri hevosella ilman satulaa. Aloitin satulallisella hevosella, vakiratsullani. Aloitimme yhdessä käynnissä kaikki. Hetken päästä siirryimme omiin päätyihin. Satulalliset omaansa ja satulattomat toiseen. Satulalliset pääsivät ravaamaan ja nostamaan laukkaakin.

Itse harjoittelin askeleen pidennystä ja lyhennystä ravissa. Sain ainakin hyvin lyhennettyä askelta, pidentämisestä en ole varma. Mutta pakkohan askeleen on ollut pidentyä, jos olen saanut sitä lyhennettyä. Toinen asia mitä ajattelin ainakin harjoittelevan oli kulman ratsastus. Koitin tehdä kulmat tasan siihen kohtaan johon halusin, ja ratsastaa se läpi kokonaan. Lopuksi teimme vielä pari laukannostoa. Ehdotuksestani nostimme laukan käynnistä. Saan mielestäni tällä hetkellä hallittua kaiken paremmin, kun teen noston käynnistä. Seuraavaksi oli vaihdon paikka.

Pyörimme käynnissä omassa päässämme, ja teimme mm. pysähdyksiä, pohkeenväistöä jne. Saimme lopuksi ravata pari kertaa lyhyen pätkän. Se oli kivaa, olisin halunnut ravata vähän enemmän, mutta ehkä ensi kerralla.

Viikonloppuna leivoin pipareita. Olisin halunnut tehdä piparitalon, mutta en jaksanut.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Viime viikon heppailua

Mitenköhän uusien kuvien ottamisen laita olisi, voisiko jo ottaa? Myönnän, ei ole ollut aikaa (tai intoa). Kerron teille viime viikosta, koska en ole ehtinyt vielä kirjoittamaan siitä ja tällä viikolla oli itsenäinen tunti. Itsenäinen tunti meni enemmän tai vähemmän säätämiseksi. Sain kuitenkin mentyä sen vaikean päädyn molempiin suuntiin suhteellisen läheltä, ja olen tyytyväinen.

Viime viikolla saimme ajankohtaisen muistutuksen miten toimia sähkökatkotilanteessa tunnilla ja tallissa. Viime viikkojen teemalla jatkettiin eli suoruus ja pieni päästä näkyvä asetus. Uralla asetusta vaihdellen aina puolen kierroksen välein.

Siiryimme pääty-ympyröille ja jatkoimme käynnissä. Seuraavana tehtävänä teimme laukannostoja käynnistä. Tällä kerralla laukannostot olivat teräviä heti ensimmäisestä lähtien. Muistin jalat ja kädet, sekä ryhdin. Sain pidätteet läpi kunnolla. Ideana oli taas suoruus ympyrällä myös laukassa. En teidä miten onnistuin tässä viimeisimmässä.

Lopuksi rentoutimme hevosia pyöreälle kaulalle voltilla. Ja vielä pitkälle kaulalle alas. Mukava tunti.

Ensilumi

Keskiviikkona tuttuun tapaan tallilla. Aloitimme asetuksen vaihdoilla vähän uran sisäpuolella. Ratsut saivat olla suorana, mutta pää paljasti asetuksen. Pitkien sivujen keskellä vaihdettiin asetusta. Sama käynnissä ja ravissa.

Toisena tehtävänä olimme pääty-ympyrällä ja ulkojalalla siirsimme hevosen etuosaa sisällepäin, suoruutta uralla. Seuraavaksi oikean laukannosto oikeaan kierrokseen. Ratsuni tuntui niin vahvalta ja sain tehdä isoja pidätteteitä. Asentoni meni niin huonoksi ja pidätteitten teko hankaloitui entisestään, saatoin myös unohtaa jalat osittain pidätteen teossa. Tuntui kuin en saisi siirrettyä käsiäni yhtään mihinkään suuntaan. Onnellinen loppu kuitenkin, sain hidastettua raviin ja pidettyä ravin.

Vapaan käyntipätkän jälkeen jatkoimme vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä. Vasemman laukannosto ympyrällä, ja tarkoituksena pitää ratsut suorana. Laukannosto tapahtui käynnistä, onneksi. Nyt muistin jalat kiinni pidätteissä, se onnistui. Vasen kierros oli paljon hallitumpaa, istuin paljon paremmin, ryhti oli parempi. Siitä tuli hyvä mieli. Laukan jälkeinen ravi oli niin rauhallista, olin niin tyytyväinen.

Torstaina leivoimme pipareita käytännön tunnilla.

Eilen satoi ensi lumi, koko päivä oli ihan loskainen, en tykännyt. Lumi on kyllä kivaa, mutta loska ei.

Vierasilla

Sain hyvän tilaisuuden lauantaina päästä ratsastamaan muualla kuin missä normaalisti ratsastan. Mukava 45 minuuttinen tunti aivan uuden opettajan silmien alla. Oli tunnilla ainakin viisi muuta, mutta uusia näkökulmia kuitenkin.

Aloitimme tekemällä voltit jokaisen kirjaimen kohdalla, ensin käynnissä ja myöhemmin ravissa. Ratsullani oli todella hankala ravi istua, kevyt ravi oli vielä ok, mutta harjoitusravissa en pystynyt istumaan. Toisena tehtävänä teimme avotaivutusta käynnissä pitkillä sivuilla ja pääty-ympyröillä laukannosto ja ympyrä laukassa. Ratsuni oli aika hidas siirtymille alussa, mutta parani loppua kohden. Avotaivutus meni kivasti, laukkaa sain nostettua kaksi kertaa koko tunnin aikana. Johtui osittain siitä, että koko ajan oli joku samaan aikaan hengittämässä niskaan. Sehän ei saisi olla este, mutta en minä pystynyt, tuntemattomia ihmisiä ja tuntematon hevonen (ei saisi olla este). Mutta olin tyytyväinen.

Vaihdoimme suuntaa välillä ja teimme toiseen kierrokseen. Avotaivutus laukannosto-harjoituksen jälkeen teimme avotaivutusta ravissa. Meni vähän plörinäksi. Lopuksi vielä loivaa kiemurauraa ravissa, oiottiin kulmissa, ei ollut tarkoitus.

Kivaa päästä jonnekkin muualle ratsastamaan välillä.

Kangilla

En  halua tehdä tästä mitään hehkutusta, mutta katsotaan miten käy.

Menimme siis tunnilla kangilla, meitä oli vain kolme ratsastamassa. En ole koskaan ennen mennyt kangilla, joten keltanokka liikenteessä. Tällä kertaa oli kuolaimia lämmitettävänä, kun oli kanki ja nivelet. Tavallisesti ratsullani on muoviset omenakuolaimet, joten niitä ei oikein lämmitetä. Kuolaimien laittossa meni vähän kauemmin kuin yleensä. Ratsu saattoi vaistota minun jännitykseni kaksiin kuolaimiin, mutta sain ne kuitenkin ilman apua suuhun. Hyvä minä! (Hehkutanko minä?)

Emme tehneet mitään ihmeellistä, totuttelimme kaksiin ohjiin kädessä ja niin edelleen. Harjoittelimme tasaista tuntumaa. Kyynärpäät lähellä kylkiä, vähän avataan rinta kehään ja hartioita taaksepäin. Opettajamme teki meille testin, kuinka hyvin pystyy pitämään tasaisena käden. Hän otti nivel-ohjista kiinni ja demonstroi mitä hevonen voisi tehdä. Mietimme myös yhdessä erilaisia pidätteitä ja miten niitä tehdään.

Olimme keski-ympyrällä ja menimme pääasiassa kevyttä ravia. Yritimme saada kyynärpäät paikoilleen molenpiin suuntiin. Käyntitauon jälkeen teimme siirtymä harjoitusta. Neljännes ympyrää ravissa ja neljännes käyntiä. Mahdollisimman pienillä avuilla. Sain siirtymät todella hyvin. Minua alkoi jossain vaiheessa ärsyttämään, kun ratsuni alkoi ennakoimaan siirtymisen. Täytyi muuttaa sitten järjestystä. Käyntiin siirtymissä mietittiin miten tehtäisiin pidäte, millainen millaisessa tilanteessa. Taidan vain kuvitella, mutta kuvittelen sitten, että olisin onnistunut melkein pidätettä ohjilla tekemättä siirtymään käyntiin. Johtuu varmaan siitä, että istuin vähän syvemmälle ja vein hartioita taaemmaksi ja näin. Hartioitten taaksepäin viemisessä saattoi ohjat kiristyä.

Tallissa sai miettiä miten pesee kangen, niin että nahkaa kastuisi mahdollisimman vähän, tällä tallilla kuolaimet pestään ämpärissä.

Marraskuussa ulkokentällä

Miksi tässä aina käy näin, että jos en kirjoita torstaina, venyy kirjoittaminen aina sunnuntaille (ja tässä tapauksessa julkaisu maanantaille).
Olenko ainoa tämän pulman kanssa vai venyykö muillkin kirjoittaminen luvattoman pitkälle?

Keskiviikkona olin tallilla tutuksi tulleeseen tapaani. Arvatkaapa mitä? Olimme ulkokentällä, ja marraskuun neljäs. Se oli niin kivaa. Tykkään mennä ulkokentällä niin paljon enemmän kuin sisällä maneesissa. Olin niin tyytyväinen, kun ei tarvinnut tapella kakkapönttöjen kanssa.

Alkukäyntien jälkeen herättelimme kevyessä ravissa pitkää ja lyhyttä askelta. Aluksi uraa myöten niin, että lyhyillä sivuilla lyhyempää askelta ja pitkillä sivuilla pitkää askelta. Pääty-ympyröillä tämän jälkeen omassa tahdissa. Kenttä oli katkaistu tallin päästä, kun se oli niin vetinen. Eli meillä oli käytössä noin 40m x 20m kokoinen kenttä, siis ihan normaali lyhyempi kenttä.

Pitkien välikäyntien jälkeen sai nostaa jalustimet kaulalle, jos halusi. Työskentelimme harjoitusravissa, tehden kaartoja kentän poikki. Ennen kaartoa piti ratsastaa ns. ''kootummassa'' askeleessa, ( minun kohdallani vähän lyhyemmässä, saattoi ratsussa olla joku aavistus kootummasta muodosta ) ''kulma'' tässä ''kootummassa'' muodossa ja itse kaarrossa piti venyttää askelta pidemmäksi. Ennen seuraavaa sivua ja kulmaa piti ottaa vähän takaisinpäin ''kootunpaan'' muotoon. Mielestäni sain hyvin lyhennettyä ratsuani, mutta kokoamisesta en tiedä. Venyttäminen oli mielestäni hankalenpaa. Menin ilman jalustimia. Tämän tehtävän jälkeen saimme kokeilla ilman jalustimia kevennystä. Opettajamme kyllä neuvoi, mutta en minä silti osannut.

Viimeisenä tehtävänä oli laukannostot käynnistä kumpaankin suuntaan ympyrällä. Nyt ne laukannostot alkoivat sujua. Kertaakaan en saanut käynnistä muistaakseni suoraan nostettua, mutta siitä ravista sai helposti nostettua uudestaan. Yritin kyllä saada käynnistä noston, mutta aina ei voi voittaa. eikä se haitannut.

Porkkanakakku

Tänään sain idean tehdä porkkanakakun. Muistin, että jollekkin hyllylle olen leikannut talteen jonkun porkkanakakun reseptin. Joten tässä olisi porkkanakakkua, olkaa hyvät.

Amerikkalainen porkkanakakku

300g raastettuja porkkanoita
4 kananmunaa
2dl sokeria
1dl fariinisokeria
5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1/2tl suolaa
2tl kanelia
1/4tl muskottipähkinää
70g saksanpähkinöitä
2dl rypsiöljyä

Täyte ja kuorrutus

400g maustamatonta tuorejuustoa
150g voita
3dl tomusokeria

Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää porkkanaraaste, öljy ja kuivat aineet vaahtoon nostellen. Kaada taikina irtopohjavuokaan, jonka pohjalle olet leikannut leivinpaperin ja voidellut reunat. Paista 175 asteessa noin tunti. Anna jäähtyä ennen leikkaamista ja täytteen/kuorrutuksen laittoa. Pehmitä voi ja tuorejuusto. Ei voisulaa. Sekoita hyvin pehmeä rasva, tuorejuusto ja tomusokeri. Kun pohja on jäähtynyt leikkaa se puoliksi. Laita pohjapala tarjoilualustalle ja levitä noin puolet täytteestä. Laita toinen pala päälle, ja levitä vielä loput ''täytteestä'' sen päälle. Koristele halutessasi.

Jälleen laatukuva

Minulle on kommentoitu, että haluttaisiin myös reseptit, joten olen kuullut teitä ja ottanut onkeeni. Kiitos hyvistä kommenteistä, pystyn näin parantamaan blogiani.

Asetuksen vaihtoja

Aloitetaan alusta, kun en ole kerennyt kirjoittamaan tänne aikaisemmin.

Ratsastustunti oli siirretty maanantaille. Mukavaa, koska minulla oli eilen illalla toista aika tärkeää ohjelmaa. Muuten ne olisi mennyt ratsastuksen kanssa päällekkäin, joka ei olisi ollut mukavaa. Meillä oli vähän eri ratsastaja kokoonpano tunnilla, mutta se ei menoa haitannut. Kiva nähdä muitakin ratsastajia ratsastamassa, koska siitähän oppii.

Aloitimme käynnissä asetuksen vaihdoilla. Menimme uraa myöten. Koko hevonen piti olla suora kaulasta hännänpäähän, vain pää sai olla asetuksen suuntaan. Jalat siis kulkivat kahta linjaa, jos katsoi peilistä sai näkyä vain etujalat, kumpikaan kylki ei saanut pullottaa kumpaankaan suuntaan. Seuraavaksi teimme saman kevyessä ravissa. Asetuksen vaihdossa sai olla tarkkana, ja suoristaa hevonen kunnolla, ennen kuin vaihtoi asetuksen. En tiedä ymmärrättekö, mielestäni vähän sekava selitys. Tehtävä oli yksinkertainen, vai voiko ratsastuksessa olla jotain yksinkertaista. Vaikeusastetta muuttamalla saa tehtävästä, joko vaikean tai yksinkertaisen, ratsastuksessa on se hyvä puoli. Käyntitauon jälkeen jatkoimme harjoitusravissa samaa tehtävää, sai valita menikö jalustimilla vai ilman. Menin ilman jalustimia. Mielestäni menimme aikamoista haipakkaa, enkä oikein saanut pidätteitäni läpi. Harjoitusravipätkän jälkeen kyllä tuntui, että oli mennyt ilman jalustimia.

Toiseksi viimeiseksi käynnissä avotaivutusta. Se meni mielestäni aika hyvin. Useimmilla meistä ratsut olivat vähän kootummassa muodossa. Itse en huomannut mitään erityistä. Viimeiseksi rentoutimme ratsujamme pitkän työskentely jakson päätteeksi.

Eilen oli porukkapäivä. Tällä kertaa olin itse pitämässä rastia. Päivä oli kiva, mutta aika rankka, ja samaa sanoivat muut rasteilla olleet. Ja tänään käytännön tunnilla ajoituksia.

Kattauksia ja avotaivutusta

Tämän viikon päivät ovat olleet harmaita, pilvisiä sekä tihkuttanut vettä silloin tällöin. Tiistaina eräällä tunnilla jatkoimme pajulehmiä. Koulussamme on projekti, jossa koulun pihalle tehdään pajuista lehmiä. Minusta se on kivaa, sekä niiden tekeminen, että ajatus niiden takana.

Eilen tuttuun tapaan illalla tallilla. Alkutunnista olimme maneesissa, kun sadetta oli vähän ilmassa. Maneesissa oli laitettu pitkille sivuille puomeja. Toisella sivulla oli kaksi puomia yli 20 metrin päästä toisistaan, ja toisella sivulla oli kaksi puomia vähän alle 10 metrin päässä toisistaan. Menimme niitä kevyessä ravissa. Puomien välissä piti vaihtaa asetusta, mutta puomit tulla suorana. Toisin sanoen tein itse vain päädyissä asetuksen vaihdon. Hetken tehtyämme tätä tehtävää siirryimme käyntiin, käynnissä teimme voltteja ja pohkeenväistöjä.

Kun sadetta ei tullut, siirryimme ulos kentälle, onneksi. Ratsuni ei edelleenkään tykkää toisesta päädystä maneesissa, lisää täältä. Kentällä aiheenamme oli avotaivutus oikeaan kierrokseen. Aloitimme käynnissä saman tien tekemään voltteja ja avotaivutusta. Sama idea kuin kaksi viikkoa sitten. Sain ihan hyviä.

Siirryimme harjoitusraviin ja teimme avotaivutusta. Tällä kertaa ei ratsuni kertaakaan siirtynyt käyntiin, ehkä vähän isosta puolipidätteestäni. Kun yritin tehdä voltteja, meni se aina melkein ympyräksi, en saanut jalalla kunnolla käännettyä. Tämä harmitti minua aika paljon. Avotaivutus meni kuitenkin hyvin, olisin saanut kuulemma tehdä puolipidätteen vähän aikaisemmin, koska ratsuni meni vähän enemmän uran sisäpuolella. Minua se ei kuitenkaan haitannut lainkaan, mielestäni pääasia on, että tekee mitä pyydetään ja sen jälkeen voi hienosäätää aina vaan enemmän. Ja sitä se kouluratsastus tulee olemaan ja on, asioiden hienosäätöä sen jälkeen kun ne on opittu oikein.

Tein tunnilla kaiken mitä pyydettiin ja aika oikein, mutta kuitenkaan fiilis mitä jäi ei ollut kauhean hyvä. En tykännyt, kun ratsuni kaahotti ravissa kaikissa kohdissa. Yritin tehdä puolipidätteitä ja ne meni kyllä läpikin, mutta vain hetkellisesti. Toiseksi en tykännyt, kun voltit valui melkein ympyröiksi. Ratsuni oli harjaus vaiheessa vähän ''neitimäinen'', mitä se on hyvin harvoin. No , täytyyhän sitä olla niitä huonojakin päiviä välillä.

Tänään teimme erilaisia katteita käytännön tunnilla. Oli kivaa, tykkään kattaa. Mietimme onko yleiselle juhlakattaukselle ja vaihtoehtoisia muotoja, jotka olisivat myös oikeaoppisia. Tiesittekö, että juhlakattauksessa ei tarjoilla alkuruoka salaattia salaattikulhosta, vaan tarjoiluvadilta tai laitetaan salaatti suoraan alkuruokalautaselle.

Maustekakkuja ja ilman jalustimia

Kävin maanantaina ratsastamassa naapurillamme.Tykkäsin tosi paljon. Siinä taisi olla tämän viikon ratsasteluni sitten. Sain päättää itse suurinpiirtein mitä tein naapurimme oli huutamassa ohjeita, ja tälläistä. Oli se hankalaa itse oikein miettiä mitä järkevää tekisi, ettei se jäisi vain kentän ympäri pyöriskelyksi. Päätin pienen mietintä hetken aikana, että aiheena olisi siirtymät ja avotaivutus.

Ensimmäiseksi pyysin kulmiin palikat, että oikeasti menisin sinne, enkä oikaisisi niitä joka kerralla. Aloitin verkkaamaan uraa pitkin käynnissä ja ravissa, kulmiin tuli epäsäännöllisen säännöllisesti voltit. Tätä tehtävää sitten jankkasin melkein koko ajan. Jossain vaiheessa, ehkä puolen tunnin hölkyttelyn jälkeen nostin jalustimet kaulalle ja jatkoin harjoitusravissa. Tässä vaiheessa tein välillä kaarron kentän poikki ja siirryin käyntiin kaarron ajaksi. Voltit kulmissa oli edelleen käytössä. Paikat ovaat vielä hiukkasen hellinä tämän ilman jalustimia jakson jäljiltä, mutta ei haittaa. Tykkään itse mennä ilman jalustimia, meillä tunnilla vaan ei mennä kauhean usein näin.

Viimeisenä tehtävänä oli uusi avotaivutus, minulle uusi. Vasempaa kierrokseen tuli tosi hyvin, sain menemään ihan nätisti. Oikeaan kierrokseen ratsuni tarjosi pohkeenväistöä, saimme kuitenkin houkuteltua pari ihan hyvää askelta avotaivutustakin.

Lopuksi loppuverryttely kevyessä ravissa pääty-ympyröillä eteen ja alas muodossa. Mielestäni tämä kerta meni oikein hyvin, itselleni jäi positiivinen fiilis ja hyvät muistot.

Tässä vielä maanataina leipomiani maustekakkuja.

Revontulia ja yöjuoksu

Miksi se kirjoittaminen jää aina sunnuntaille? No, siihen keksisin varmasti monta syytä, mutta en tahdo ikävystyttää ketään, joten enpä kirjoita niitä.

Tänään vihdoinkin otin kameran kouraan ja lähdin ottamaan muutaman kuvan.

Ajatukseni oli kirjoittaa viime keskiviikosta, ennen kuin unohdan. Arvaa hypinkö riemusta. kun opettajamme sanoi, että tänään aiheena on avotaivutus. En tiedä mitä arvasit, mutta olin itse aika kiinnostunut (lue: joku hyppi sisälläni riemusta, ja pienempi joku jännityksestä). Pilkoimme harjoituksen pienempiin osiin. Alkuverryttelyn jälkeen jakauduimme kahdelle pääty-ympyrälle. Ensin pienensimme ympyrän ihan pieneksi ravissa, ja kun ympyrä oli tosi pieni, aloimme suurentaa sitä takaisin normaalin kokoiseksi.

Toiseksi menimme uran sisäpuolella, ja harjoittelimme suoruutta. Suoruuden lisäksi ulkojalalla ohjaamista. Pienenä testinä rentoutimme sisäkäden, ja katsoimme meneekö hevonen aidalle vai pysyykö ulkojalan avulla samalla linjalla.

Seuraavaksi harjoittelimme voltteja käynnissä, niin että ulkojalka käänsi voltille enemmän, eikä sisäkäsi niinkään paljon. Kun olimme aikamme käynnissä voltteja tehneet, vaihdoimme harjoitusraviin. Opettajamme neuvoi tulevaa varten, että kun hevosen lavat ovat ulkojan vaikutuksesta kääntyneet voltin tielle, tee puolipidäte.

Ja nyt päästään asiaan. En ole koskaan ennen tehnyt avotaivutusta millään hevosella, joten asia oli minulla käytännössä täysin vieras. Ratsastuksen opettajamme kuitenkin kehui minua jonkun pätkän jälkeen, että ihan oikein menee. Jotain oli mennyt päähän, hyvä niin. Jatketaanpa nyt kuitenkin tuntini loppuun. Teimme ensimmäiset avotaivutukset käynnissä. Ohjeena oli tehdä ensin voltti, niinkuin aikaisemmin tunnilla oli opetettu, ja kääntää heti voltilta päästyään uudestaan voltille. Mutta siinä vaiheessa puolipidäte, ja pyyntö eteenpäin sisäpohkeella. Sitten kun pakka hajosi, niin uudestaan voltille.

Jos haluat lukea avotaivutuksesta enemmän ja perusteellisemmin, sekä oikeaa tietoa, katso Kyran kirjasta, tai tässäkin olisi ihan hyvä linkki.

Torstaina koulumme järjesti oppilailleen yöjuoksun. ''Juoksimme'' siis illalla seitsemän jälkeen aika pimeässä metsässä ja valaistulla pururadalla, otsalamput tai jotkut muut lamput mukanamme. Radan varrella oli muutama tehtävä ja iltapala. Oli ihan mukava tapahtuma, itselläni ei ollut mitään valittamista.

Näittekö te keskiviikkona tai torstaina revontulia Etelä-Suomessa. Itse en ollut koskaan ennen nähnyt revontulia.

Kolmikaarista kiemurauraa ja kalaa

Tällä viikolla olimme keskiviikkona maastossa. Oli nätti ilta. Menin vakiratsullani, olen ollut kerran hänen kanssaan maastossa aikaisemmin. Sain silloin aika paljon käsitreeniä ja muuta sinnepäin. Tällä kertaa homma meni vähän paremmin. Mutta yhdessä vaiheessa, kun menimme parin laitumella olevan hevosen ohi, sai olla tarkkana, että ratsuni pysyisi osastossa. Muuten oli erittäin mukava maastolenkki mukavassa seurassa.

Lopputunnista menimme kentälle pyörimään. Jakauduimme kahdelle pääty-ympyrälle. Viime viikkojen teema jatkui. Lyhyt ja pitkä kaula. Pääty-ympyröiden avoimilla sivuilla piti muutama metri mennä pystylyllä kaulalla, ja suoristaa hevonen. Koko loppu ympyrä sitten pitkässä ja matalassa muodossa. Oikein hyvä. Kun meillä oli suoristukset avoimilla sivuilla, siitä oli hyvä jatkaa kolmikaariseen kiemurauraan. Pääty-ympyröitä tehtiin ensin käynnissä pari kierrosta, ja jatkettiin kevyessä ravissa, kolmikaarista menimme ravissa. Aina suoristuskohdassa kolmikaarisessa piti olla lyhyt kaula, muutoin kaarevilla teillä pitkä kaula. Lopputunnista teimme ympyrätehtävää laukassa, hevoseni rupesi juuri ennen tehtävää kieltään pyörittämään suussaan, ja laittoi kaulansa ihan virkkuukoukun muotoon. Ei kiva. Sain kuitenkin aina vain vähän paremmin edelliskertaan verrattuna laukan nousemaan. Minulla oli täysi työ saada laukka toimivaksi, niin että siellä olisi edes pystynyt istumaan mukavasti, mutta aika hankalaa se oli.

Meidän tuntimme jälkeen olevalla tunnilla, he vaihtavat ja kokeilevat erilaisia kuolaimia hevosilla. Minustakin se voisi olla kivaa, mutta minusta tuntuu, etten olisi tarpeaksi taitava menemään niillä.

Saan mielestäni hyvin hevoseni rentoutumaan ja pyöreälle pitkälle kaulalle, mutta en oikein tällä hetkellä tiedä miten päin hevoseni kaula pitäisi olla, kun se on lyhyt. Ehkä aika näyttää. Nyt olen saanut ne puolipidätteen oikeasti toimimaan, sieltä tulee se reaktio.

Olin tänään kalassa aamulla. Kala ei oikein syönyt, mutta tuli sieltä jokunen sentään. Ukilla tuli pilkkiin vähän muitakin kuin raitapaitoja, pari särkeä ja pasuri. Omaan pilkkiini iski vain ahvenia, mutta ei se haittaa. Aika kova tuuli järvellä kävi, että pientä aallokkoa oli isommalla selällä.

Laukkatehtävä

Ainakin meilläpäin on lehdet jo aika kellastuneita Meidän pihapihlaja on hassu yksilö, se on alkanut kellastumaan sisältäpäin. Näyttää läheltä ja kaukaa hienolta. Eilinen päivä meni aika pitkälti kokeisiin lukien. Kerkesin pyöräyttämään kuitenkin yhden suklaakakkupohjan kinuskikissan ohjeen mukaan.

Äiti täytti ja kuorrutti kakun. Eli suklaa-puolukkakakku, vielä emme ole maistaneet sitä. Toivottavasti on hyvää.

Palataampa keskiviikkoon, olin tuttuun tapaa tallilla ja tunnilla. Alkutunista liikuimme uran sisäpuolella. Kiersimme kenttää ja teimme päätyihin pääty-ympyrät. Jatkoimme viime viikon teeemaa, eli lyhyttä ja pitkää kaulaa oikeassa kohtaa. Pitkillä sivuilla lyhyt pysty muoto, ja ympyröillä pidempi kaula sekä vähän rentoutettiin. Tehtävää suoritettiin kevyessä ravissa, jos tuntui että hevonen rentoutuu jo puoliympyrällä sai jatkaa siitä suoraan pitkälle sivulle, jos ei jatkettiin kokonainen ympyrä tai useita ympyröitä peräkkäin. Tätä teimme kumpaankin kierrokseen. Sain ihan hyvin hevoseni rentoutumaan ympyröillä, ja sitten ryhdikkäämmäksi taas pitkillä sivuilla.

Nyt jännään osioon, nimittäin sama tehtävä laukassa oikeaan kierrokseen. Laukkasimme kahdessa ryhmässä. Koitin ensimmäiseksi nostaa laukan käynnistä, mutta se ei onnistunut. Siirsin raviin, sain hetken neuvotella, mutta huomattavasti vähemmän mitä parina edellisenä viikkona. En muista monta kierrosta menin, mutta en ainakaan kolmea enempää. Pääty-ympyröillä tuli pari kertaa pyörittyä, että saisin laukan uudestaan nostettua. Itse koitin pitää hevoseni tuntumalla, ettei se karkaisi käsistäni jne. Sain pari hyvää pätkää tehtyä, olen ylpeä itsestäni ja hevosestani. Rikkoja tuli ne muutamat kerrat raville, ja niitten jälkeen vähän neuvottelu pätkiä ravissa, muttei sen pahemmin. Ennen en ole laukannut tälläisissa tehtävissä kuin pari pätkää, joten olen aika ylpeä itsestäni. Kerran sain hyvin laukattua suoran ja sen jälkeen vielä ympyrän, ja lisäksi vielä toisen pitkän sivun. Sen jälkeen muistaakseni hevoseni rikkoi raville tai itse pyysin ravia, en muista tarkkaan.

Lopuksi vielä kevyessä ravissa loppuverryttely mielivaltaisia teitä pitkin. Sain hevoseni helposti rennoksi, ja siihen oli mukava lopettaa tunti.

Risun yli

Nyt syy on silkkaa laiskuutta, kun en ole kirjoittanut tänne. Tai voihan sitä selittää eittei ole ollut aikaa, mutta sanon suoraan etten ole jaksanut kirjoittaa. Olisi kyllä kivempaa kuulla kuulumiset ajallaan, eikä viikkoa myöhemmin.

Mutta paalaanpa tässä viime keskiviikkoon. Palasimme taas lyhyeen ja pitkään kaulaan, sekä kääntämiseen, niin että saisimme mahdollisimman hyvän käännöksen juuri siinä missä haluammekin. Etenimme uran sisäpuolella. Hetken tehtyämme käännöksiä lyhyellä kaulalla jakauduimme pääty-ympyröille rentouttamaan ja ratsastamaan kaulaa pitkäksi.

Seuraavaksi teimme laukannostoja ympyrällä. Meni paremmin kuin viimeksi, koska kaverini ''käski'' minua ottamaan raipan mukaan tunnille. Vieläkin jouduin keskustelemaan, mutta sain halutun reaktion nopeammin. En saanut kuitenkaan uudestaan nostettua, toisaalta ei ollut enää aikaakaan.

Tämän jälkeen ylitimme yhtä risua, joka oli laitettu noin puoliväliin pitkää sivua ja vähän uran sisäpuolelle.  Ennen risua piti ensin mennä esteistuntaan ja sen jälkeen kevyeen istuntaan, ja rentouttaa käsiä ja tuntumaa. Ravissa piti säilyttää tahti, sekä myös tuntuma. Pari kierrosta näin mentyä myötäsimme jo ennen risua. Minulla vain nousi kantapäät ylös tässä kohtaa.

Loppu tunnista risu nostettiin pystyyn ja korkein kohta oli noin 40 senttiä. Tarkoituksena oli hypätä risun yli tai ainakin jotain sinnepäin. Ravi täytyi saada reippaaksi ja hyvä tempoiseksi, ei saanut olla löysä ravi. Ensimmäisellä kerralla minulla oli löysä ravi, mutta pääsin ''siististi'' yli  kaikesta huolimatta. Toisella kerralla ei mennyt mennyt niinkään hyvin, mutta risu ei kaatunut kummallakaan kerralla. Ensimmäinen kerta oli parempi, vaikka en saanut kummallakaan kerralla kunnollista ravia.

Meillä koulu loppui jo torstaina, jotta kaikki pääsisivät kotiin. Tällä ja ensi viikolla meillä on paljon kokeita, joten pitäisi varmaan alkaa lukemaan.

Urheilupäivä

Keskiviikkona koulullamme oli liikuntapäivä. Osallistuin yleisurheilukilpailuihin. Lajeina 400 metriä ja sukkulaviesti. 400 metriä juostiin radalla ja rata oli liukas lenkkareitteni alla. Ei kauhean mukavaa, mutta siitäkin selvisin ehjin nahoin maaliin.

Illalla oli vähän kiire takaisin koululle ja siivoamaan, että ehtisi ratsastamaan. Ehdimme kuitenkin kaverini kanssa hyvin tekemään kaiken tarpeellisen. Hevosia oli harjattu koulumme liikuntapäivän yhteydessä, joten pääsimme vähän helpommalla harjauksen suhteen.

Teimme alkukäynnit maasta käsin, joten aloitimme vähän myöhemmin. Treenasimme samaa tehtävää, kuin viime viikolla. Puolipidätteet ympyrän leikkauspisteissä. Tällä kertaa meni paremmin, sain jotenkin juonesta kiinni, ja sain mielestäni muutaman onnistuneen suorituksen. Teimme myös samaa tehtävää kevennysharjoitusten kera. Mielestäni kaksi askelta ylhäällä on hankalampi, kuin kaksi askelta alhaalla ja yksi yhäällä.

Lopputunnista teimme näitä kolmea ympyrää laukassa. Oikeastaan laukka piti nostaa ympyrän tiellä, ja tarkoituksena oli jatkaa vielä vähän suoraan myös ympyrän jälkeen laukassa. Minun kohdallani sain keskustella ratsuni kanssa vähän tästä laukasta. Sain hyviä uusia vinkkejä laukannostoon jne. Lopulta kuitenkin sain kaksi onnistunutta nostoa, mistä olen tyytyväinen.

Eilen kävin kaverini kanssa puolukassa, hyvästä paikasta keräsimme nopeasti pienen astiamme täyteen.

Leikkauspisteissä puolipidätteet

Tuntuu kuin ei olisi millekkään ylimääräiselle aikaa. Haluaisin lukea vähän ''pakollisia'' kirjoja, mutta ''pelkään'' aloittaa, koska kokeita löytyy aivan nurkan takaa useita. No, onneksi on sentään vielä aikaa, eikä niitä kirjoja ole pakko heti lukea, haluaisin vain lukea ne ''alta pois''.

Keskiviikkona sain vakioratsuni tunnille. Nyt tuntui, että on sopivalla korkeudella maanpintaan nähden. Viime viikolla olin vähän miinuksen puolella. Teimme pääty- ja keskiympyröitä ensiksi käynnissä ja myöhemmin ravissa. Kaikkiin leikkauspisteisiin teimme puolipidätteet. Ideana oli, että puolipidätteet näkyisivät myös ulospäin. Ymmärsin tehtävänannon, ymmärsin mitä piti tehdä, mutta kuitenkin tuntui että jotain en ymmärtänyt. Ei ole kauhean mukava tunne. Tein kuitenkin kaikki mitä ymmärsin jne. Opettajamme sanoi, että vähän näkyvämmin saisi tehdä. Siis täh, okei yritin seuraavalla kerralla uudestaan. Taisin saada jonkun kommentin että meni paremmin, mutta en itse huomannut mitään eroa.

Myöhemmin teimme oikeaan kierrokseen samantapaisen harjoituksen. Tällä kertaa piti tehdä puolipidätteet edelleen ympyränleikkauspisteissä, mutta piti olla esim. este- tai kevyessä-istunnassa, tai keventää jossain epätavallisemmassa rytmissä. Lopputunnista olimme jakaantuneet pääty-ympyröille. Siellä tehtiin (taikka yritettiin) harjoituslaukassa puolipidätteitä ympyrän leikkauspisteissä. Muuten meni hyvin, mutta en saanut nostettua laukkaa laisinkaan.

Onko teillä päin ollut koleita päiviä?

Kynttilä-asentoa treenaamassa

Olipahan vähän sateista eilen, onneksi tunnin aikana ei tullut vettä ollenkaan. Meidän jälkeen olevalla tunnilla tuli sitten aika kuuro niskaan.

Tällä kertaa sain uuden hevosen ratsukseni, kyse on edellisen ratsuni puolisisarruksesta. Oli se niin paljon matalampi, kuin edellinen, se oli Desiäkin matalampi. Ja se tunne oli aivan erilainen, askellus ja kaikki, mutta kyseessähän on aivan eri hevonenkin.

Ensimmäiseksi menimme maastoon kävelemään. Tällä kertaa se ei ollut niin maalaisromantista, kuin viime viikolla. Harjoittelimme maastomerkkiä varten oikeaoppista tien ylitystä ja teillä kulkemista. Tiesittekö, että ratsukko rinnastetaan pääosin pyöräilijään? Ja, jos liikut esim. ravihevosen kanssa kärryillä, rinnastetaan se autoon.

Lyhyen maastolenkin jälkeen tulimme kentälle harjoittelemaan kevyttä istuntaa ja ''kynttilä-asentoa''. Ensin yritimme kuinka pitkän matkan pääsemme kevyessä istunnassa ravissa. Hyvin se koko kenttä ympäri meni, vähän harjasta vain tukea. Kynttilä-asento taas tuntui minusta ihan hölmöltä, mutta hyvin treenaa pohkeita, reisiä ja vatsalihaksia. Kynttilä-asennossa oltiin kuin kynttilät eli ''tikkusuorana'' jalustimien varassa päkiöiden päällä. Piti kuvitella, että joku lanka kypärässä veti kohti taivasta. Siinä kun olin ensimmäistä kierrosta lopettelemassa ruvettiin vitsailemaan, että Kaisahan pyörii kenttää ympäri vielä huomenna aamulla. Lopetin kuitenkin toiseen kierrokseen, kun rupesi niin paljon tärisemään jalat. Ihme kyllä, paikat ei ole kipeät.

Liebster award - haaste

Kaverini Hanna ''haastoi'' minut blogissaan We're looking for the sun. 

Liebster awardin säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.

1. Miksi aloitit bloggaamisen?

Halusin aloittaa blogin kirjoittamisen jo pari vuotta aiemmin, kun sain oman koneen helpottui aloittaminen. Desi oli tullut vähän aikaisemmin ja tykkään hevosista, joten aloin kirjoittamaan hevosista ja hevosharrastuksestani.

2. Oletko enemmän optimisti vai pessimisti?

Olen ehkä eniten perfektionisti, välillä ärsyttää tämä piirre. Sen jälkeen tulee realistipessimisti.

3. Mikä on/oli lempiaineesi koulussa?

Minulla on monia lempiaineita koulussa. Esim. matikka, käsityö, ruotsi, historia jne...

4. Mikä on lempiblogisi?

Tällä hetkellä Kootussa ravissa ja Ride love laugh. Molemmat heppablogeja.

5. Miten hoidat hiuksiasi?

Ihan normaalilla shampoolla ja hoitoaineella.

6. Mikä puhelin sinulla on? Onko se ollut hyvä?

Nokia C5-00.2 ja hyvä on, akku kestää minun käytössä viikon. Ainoa huono puoli on se, että siinä ei ole sekuntikelloa.

7. Laulatko usein yksinäsi?

En juuri koskaan, ehkä pianon ääressä saatan joskus jotain yrittää.

8. Haluaisitko olla kuuluisa, jos kyllä, millä tavalla?

En.

9. Millainen olisi sinun täydellinen päivä?

Hevosia, hevosia, hevosia

10. Mistä saat inspiraatiota blogin kirjoittamiseen?

Kirjoitan vain kuulumisia.

11. Lempiostoskeskus?

En tiedä, en ole mikään himoshoppaaja.

Kysymykset haastamilleni:
1. Teetkö käsitöitä missään muodossa?
2. Tykkäätkö ruuanlaitosta?
3. Mikä on suosikkimarjasi?
4. Kivi, paperi, sakset! vai Kivi, sakset, paperi?
5. Moottoripyörä vai hevonen?
6. Harrastatko musiikkia missään muodossa?
7. Montako blogia seuraat?
8. Millä kuvaat blogisi kuvat?
9. Oletko aamu- vai ilta-tyyppiä?
10. Missä haluaisit käydä, jos saisit valita vain yhden paikan?
11. Mökkiloma vai kaupunkiloma?

Ja tässä haastetut:

Emma blogissaan Pienbald ponylife
Kaisa blogissaan Kaikki Nemistä ja jotain Kaisastakin
Titta blogissaan Oli aika

Pientä ahventa pilkillä

Hyvän näköisiä raakoja omenoita meiltä löytyy, toivottavasti ehtivät kypsiksi saakka.

Olin onnellinen. Pääsin vihdoinkin ratsastustunnilla pitkästä aikaa. Oli se kyllä niin kivaa, en ole koko kesänä päässyt kunnolla ratsastamaan. Keskiviikko oli kuuma päivä, lähdimme laitumelle ratsastamaan. Hevoset olivat laitumella valmiiksi, harjasimme ja laitoimme varusteet hepoille laitumella. Noin puolet meni ilman satulaa, minäkin uskalsin. Nuo hevoset olivat niin kapeita verrattuna Desiin. Emme tehneet mitään ihmeellistä, menimme käynnissa ja ravissa laidunta ympäri. Saimme puoli välissä vaihtaa hevosta, jos halusimme. Vaihdon toiseen yhtä ihanaan heppaan, oli se niin pilvilinnoissa menoa. Eräs tuntilaisistamme sanoi, että tämä on vallan maalaisromanttista. Ratsastuksenopettajamme vielä kuvasi meitä, joten voimme saada joskus myöhemmin vielä kuvia siitä.

Eilen pääsin kalaan, kyllä elämä on ihanaa. Sää oli vähän liian hyvä, mutta kyllä kalaakin tuli. Kaiun mukaan monessa paikassa oli useampia metrejä kuoretta. Ja siellä parven seassa tietenkin herkuttelemassa ahvenia. Itse onkin pelkällä pilkillä, mutta tällä kertaa se oli paras väline, sillä jigaamalla ei oikein saanut mitään. Suurin osa ahvenista öytyi välivedestä, sieltä kuoreparvesta. Itse en saanut kovin isoja kaloja, mutta reissun isoin oli 515g (kalakaverin ahven). Veneen ympärillä molski paljon kaloja, en ole koskaan ennen nähnyt niin montaa pintapolskijaa.

Kesän viimeisiä

Marjanpoimintaa koulussa ja kotona

En ole vähään aikaan kirjoitellut täällä blogin puolella. Enkä ole vaihteen vuoksi ehtinyt ottaa taaskaan kuvia kameralla. Koulu alkoi viime viikolla.

Aamu oli kylmä ja vähän utuinen meillä kotona, lämpötila oli puoli seitsemän aikoihin noin viisi astetta. Vähän harmittaa, kun ukki lähti kalaan aamulla ja minun täytyy mennä kouluun. Olisin halunnut kalaan, en ole kauhean monta kertaa tänä kesänä ollut kalassa. Toivottavasti pääsisin jo keskiviikkona säännöllisille ratsastustunneille. En ole ratsastanutkaan tänä kesänä paljoa.

Eilen keräsin koko kymmenen aarin mansikkamaan kaikki kypsät mansikat. Polka tekee tällä hetkellä pieniä pyöreitä mansikoita, kun kausi on vähän ohi. Malviina vasta aloittelee satokautta, ja rumba tekee vain vähän pienempiä marjoja kuin satokautena. Iltapäivällä keräsin mummon ja ukin kanssa vielä viinimarjoja mehumaijaan.

Viime viikolla koulussa keräsimme kaikki marjat ja keitimme tunnilla mehua niistä. Kotona keitämme mehun erilailla, kuin koulussa. Koulussa laitoimme sokeria marjojen väliin maijaan, mutta kotona laitamme sokerin vasta valmiiseen mehuun. No, hyvä tietää eri tapoja.

Tänään kävimme kaverini kanssa tarkistamassa koulun ympärillä olevat suunnistusmaastot mustikoitten varalta.

Aurinkoisia syyspäiviä teille kaikille!

Hot dog - sämpylöitä

 Tulipa tässä tehtyä hot dog- sämpylöitä pari päivää sitten, kokeilun vuoksi.

 Valmiiksi muotoiltuja sämpylöitä nousemaan lähdössä. Taikina oli tosi mukava käsitellä, koska sisälsi voita aika paljon, saman verran kuin laitan pullataikinaan. Tein siis 0.75 l taikinan, siitä tuli sämpylöitä noin kolmekymmentä kappaletta.

 Jotta kaikki ei menisi aivan täydellisesti, kävi eräs innokas auttaja leipomassa vähän lisää nousemaan laitettuja sämpylöitä. Sämpylät eivät onneksi vähästä hätkähtäneet ja jatkoivat nousemistaan uuden muotoilun jälkeen.

 Ennen uuniin laittoa saivat sämpylät siirappivesi valelun, ja olivat paiston jälkeen tahmeita, mutta näyttävät hyviltä.

 

Välissä marinoituja punasipuleita, coleslawta, chilimajoneesia ja bratwursti. Hyvää oli. Eilen testasimme hieman eri makkaroilla, ja hyviä nekin olivat.

Torstaina leivoin kummitätini suosituksesta mustikkabostonia, oli hyvää. Mustikat eivät ole välttämättä kauhean helppo rullata ohuen taikinan sisään, täytyy varoa ettei taikina mene rikki. Itse kaulin pullataikinan aika ohueksi, yleensä. Lämpimänä boston oli hieman ''kirpeää'', mutta jäähdyttyään se oli aivan sopivaa.

Muita viikon tapahtumia leipomusten lisäksi, oli sonnien erottelu. Enemmän tai vähemmän hikistä puuhaa. Lempisonnipoitsulle sai ''sanoa hyvästi''. Pitäisiköhän harjoitella sitä, ettei kiinny ihan niin lujasti eläimiin, voi olla vaikea luopua. Sitä isä sanoo.

Minulla on enää viikko lomaa jäljellä, kohta alkaa koulu. Kiva nähdä kavereita taas kesän jälkeen. Kesä on ollut hieman ''viileä''.