Maalaisnuoren elämää

Maalaisnuoren elämää

lauantai 31. joulukuuta 2016

2017 tulossa


Hyvää Uutta Vuotta!

Joulunpyhät sujuivat rauhallisesti, vaikka sää ei ollutkaan kovin jouluinen meilläpäin. Toivon, että vuodenvaihde sujuisi rauhallisissa merkeissä. Itse meinasin nukkua vuodenvaihteen ja ylimääräisen sekunninkin yli.

Toivotaan, että loput talvesta olisi vähän talvisempaa.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Kokeita, projekteja, ...


Kirjoitan täältä kokeitten keskeltä. Kolua on käyty sen verran, että on kokeitten aika, taas. En ole omasta mielestäni kerennyt muuta kuin tekemään esseitä ja projekteja ja lukemaan kokeisiin. Päälle kaikki vapaaehtoishippelot ja muut tapahtumat, joissa pitäisi olla läsnä. Kaiken lisäksi ääni on ollut mennyttä jo kolmatta viikkoa. Lääkärissä on käyty ja tehty mitä voitu. Odotan ääneni pikaista palautumista, olisi vähän helpompi kommunikoida muiden kanssa.

Surkeuden huippu on varmasti se, etten ole päässyt ratsastamaan enkä kalaan. Ukki on käynyt pariinkin otteeseen kalassa, mutta koulun takia itse en ole päässyt. Ratsastuksen kanssa pitäisi tehdä oikein suunnitelma, milloin minulla olisi aikaa sille. Helppo ratkaisu käydä naapurissa on toistaiseksi haudattava, kun sopivaa ratsua ei tällä hetkellä ole.


Minulla oli suunnitelmissa jo edellisellä kerralla näyttää pari kuvaa Lapin-reissustani, Yllä olevassa kuvassa olen juuri valloittanut Pallastunturin huipun.


Särkitunturin laelta on hyvät näkymät. Korkeutta 492 m merenpinnasta. Reissu koetteli istumalihaksia kovasti, mutta sain melkein parin sukkia valmiiksi. Kuuden päivän reissu oli kiva, koska en ollut aikaisemmin käynyt Lapissa. Poroja oli tiellä tai tien vieressä noin 25 kappaletta. Enempään ei törmätty. Hyttysiäkin oli vähän, paitsi hillasuolla.

Takaisin tullessa poikettiin Kolilla, näkymät olivat komeat sielläkin.

lauantai 13. elokuuta 2016

Kesän kuulumisia



Tässä ei ole kerennyt kauheasti kirjoittelemaan. Toisaalta ei myöskään ratsastamaankaan ole kerennyt. Syksy on saapunut tohinalla, sen on huomannut mm. koulun alkamisesta, viljojen, puolukoiden ja pihlajanmarjojen kypsymisestä ja syksyisten sateiden tulosta.

Kesä meni yhdessä hujauksessa. Tuntuu kuin oikein mitään ei kerennyt tekemään. Alkukesästä töissä ja loppukesästä mustikoita ja metsävadelmia keräämässä. Jotain lomailua jossain välissä heinänteon jälkeen. Okrassakin tuli käytyä. Oikein hieno näyttely, ja hevosiakin tuli nähtyä siellä.

Pitkästä aikaa pääsin lypsylle. Pian tulee kymmenkunta vuotta, kun lypsylehmät myytiin meiltä. Sen jälkeen varmaan vain kerran olen ollut lypsyllä. Tämä kesäinen navetta oli mallia parsi.

Samalla reissulla sain kesän ainoat kosketukset hevosiin. Täytyy tehdä asialle jotain, että hevosia näkisi useammin ja ratsastuskunto ei pääse laskemaan.

Mukavaa syksyn alkua!


maanantai 4. heinäkuuta 2016

Suuria ahvenia


Nyt on ollut tosiaankin pidempi tauko kirjoittamisesta. Olen viettänyt kesälomaa ja ilman mitään älylaitteita. Toisaalta en ole kyllä kaivannutkaan niitä. On ehtinyt käymään kalassakin ja tehdä enemmän vähemmän hyödyllisiä asioita. Myös mansikkakausi on alkanut. Joka päivä kypsyy lisää uusia mansikoita. Niitä saisi olla koko ajan keräämässä.


Tässä erään aamun  kahden verkon kalat. Kuusi siikaa ja viivi ahventa. Suurin ahvenista oli noin kahdeksan ja puoli sataa grammaa ja isoin siika yli kilon. Söimme seuraavina päivinä mm. savustettua siikaa, uunissa paistettua siikaa ja paistettuja ahvenia.

Uistellen ei saatu kalaa lukuun ottamatta muutamaa pientä haukea. Kerran oli minulla jigissä kiinni arviolta yli kolmen kilon painoinen hauki. Sain hetken aikaa väsytellä sitä, mutta se pääsi karkuun.


Tässä suurin ahven niistä viidestä, jotka saimme ensimmäisellä kertaa verkoilla. Suurimmasta ahvenesta, jonka saimme pari päivää myöhemmin ei ole kuvaa. Kyseessä oli yli yhdeksänsataa grammaa painava yksilö. Ja tähän mennessä elämäni suurin.

Viettäkää mukava kesäloma ja käykää kalassa.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Katseen siirtoa


Vierähtänyt taas hetki, kun olen viimeksi kirjoittanut. Toisaalta ei ole ollut mistä kirjoittaa. Tällä viikolla on ollut tosi lämmin, aurinko on paistanut maanantaista lähtien. Koulussa on tunteja vietetty pihalla ja rannoilla, milloin missäkin. Eilen oli koko koulun välinen norsupalloturnaus, ja viimeinen ratsastus kerta tällä tallilla, missä olen ollut kolme vuotta. Yritän päästä välillä käymään siellä, mutta täytyy löytää joku toinen paikka, missä voin jatkaa harrastustani.

Eilen kuumalla ja pölyisellä ulkokentällä harjoittelimme katseen siirtoa. Aloitimme pääty-ympyröillä käynnissä. Avoimella sivulla keskellä oli puomi, joka ylitettiin. Lyhyen sivun keskeltä piti siirtää katse puomille ja kolmisen metriä ennen puomia katse siirrettiin pitkän sivun loppuun.

Ravissa jatkoimme samaa tehtävää, mutta puomin jälkeen neljännes kierroksen mentyä tehtiin käyntiin siirtymä, noin kolme askelta. Katse piti olla jo lyhyen sivun keskellä tässä vaiheessa. Lyhyen sivun keskellä tehtiin myös käyntiin siirtymä ja katseen piti olla jo puomilla. Siirtymien aikana täytyi pitää katse määrätyssä paikassa. Jossain vaiheessa vaihdoimme suuntaa.

Alussa vasemmassa kierroksessa puomin ylittäminen ravissa oli hankalaa. Askeleet eivät olisi mitenkään sopineet. Katseen siirto onnistui hyvin, kuten siirtymätkin. Oikeassa kierroksessa taas puomi ylitettiin nätisti lähes joka kerta. Muutenkin oikea kierros tuntui helpommalta.

Lopuksi teimme vielä saman laukassa. Lyhyen sivun keskeltä tuli laukannosto ja neljännes puomin jälkeen siirtyminen raviin. Vasemmassa kierroksessa tämä ei oikein onnistunut, laukka tipahti aina raville ennen puomia. Oikeassa kierroksessa meni jo paremmin. Laukka tipahti vasta puomin jälkeen. Oli mahtava tunne päästä puomin yli laukassa. Ratsullani on niin kiva laukka.

Viime viikolla olin keskiviikkona reissussa, joten en kerennyt tunnille. He olivat kuulemma tehneet samankaltaisia katseen siirto harjoituksia.

torstai 19. toukokuuta 2016

Maastakäsittelymerkki suoritettu


Parin viikon kerrottavat kertomatta, ei muuta kuin aloitetaan. Kronologisesti lienee parhain kertoa.

Viime viikon keskiviikkona kävin tallilla. Avasimme ulkokenttäkauden, mutta en istunut selässä lainkaan. Alkutunnista suoritimme maastakäsittelymerkin. Kaikki pääsivät läpi. Rata oli mielestäni helppo, toki peruutukset olisivat voineet mennä paremmin, varsinkin kun harjoituksissa oli mennyt paremmin. Kaikkien suoritettua siirryimme ulkokentälle, minä siirryin talliin ja harjaamaan ratsuani. Aurinkoisessa säässä oli mukava harjata ja syötellä hevosta.

Eilen siirryimme maastakäsittelystä katseen kohdistamiseen ja siirtoon. Ratsastimme pääty-ympyröillä. Pitkän sivun päihin oli laitettu puomit, ympyrän tielle siis, mutta ei keskihalkaisijalle keskihalkaisijan suuntaisesti. Aloittelimme käynnissä ja siirryimme pian raviin. Itse pompin harjoitusravin kyydissä koko tunnin raviosuudet. Katse piti siirtää seuraavalle puomille viimeistään kolme metriä ennen puomia. Ja muistettiin ohjata jaloilla.

Jonkin ajan kuluttua vaihdoimme suuntaa ja nyt meillä oli puomit jokaisella neljänneksellä. Siis ympyrä oli jaettu tasan neljään osaan puomeilla. Nämä kaksi puomia olivat lyhyempiä ja sijaitsivat keskihalkaisijalla, toinen avoimella sivulla ja toinen päädyssä. Koska puomit olivat lyhyempiä, niille täytyi ohjata tarkemmin. Pari kertaa oli lähellä etten olisi osunut puomille. Tehtävä tuntui yllättävän helpolta. Ajattelin, että kapeille puomeille ohjaaminen olisi hankalempaa. Meidän täytyi edelleen kääntää katse noin kolme metriä ennen puomia seuraavalle puomille.

Lopuksi menimme saman tehtävän laukassa molempiin kierroksiin. Kapeat puomit otettiin pois, jottei tehtävä olisi liian hankala. Laukka tuntui hyvälle, vaikka en paljon laukannut. Ratsuni laukka oli niin mukava, eikä se kiihtynyt, vaikka olisin kuvitellut. Laukan jälkeen ei kauhean kauan kaahotettu ravissa. Kaikin puolin tunti meni hyvin.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Desin luona kylässä


Lauantaina 21. marraskuuta pääsin vihdoinkin Desiä katsomaan. Siitä oli tosi kauan, kun olin nähnyt Desin viimeksi. Desi oli laihtunut, mutta vielä ihan hyvässä ''pyöreydessä''. Ratsastaminen ei ollut yhtään helpompaa kuin aikaisemmin, varsinkaan kun pyörimme kentällä. Desi ei ollut edelleenkään tykästynyt kentällä oloon. Pääsin selkään tekemään loppuverryttelyn. Ravailimme hieman ympyröitä ja pari pitkää suoraa kevyessä ravissa. Ja loppukäynnit vielä.

Sitä oli ilo katsella, kun Desin omistaja meni niin hienosti Desin kanssa. Desi oli edistynyt huimasti, meni lisättyä raviakin nätisti. Minä en olisi saanut Desistä irti sellaista. Taitavia/hyviä ratsastajia on mukavaa seurata. Katsotaan pääsenkö minä joskus sille tasolle.


Kuvat ovat kaikkea muuta kuin laadukkaat, mutta oli kuvaus olotkin hankalat. Kuvaa nyt mustaa hevosta ''pimeässä'' missä loistaa kentän valot.



Tämän piti valmistua ennen joulua, mutta tässä se tulee.

torstai 5. toukokuuta 2016

Naakkavaara


Venähtänyt kirjoittaminen näin pitkälle tapaturman takia, ei siitä sen enempää. Tällä viikolla on ollut nätti sää, viime viikolla oli hieman sateisempaa. Eilen ainakin sai nauttia erittäin lämpimästä säästä. Tämäkin päivä pitäisi ennustusten mukaan olla nätti ja lämmin.

Takaisin viime keskiviikkoon. Maneesiin oli ilmestynyt naakka ja pikkulintuja. Harjoittelimme näin ollen ratsua tukevaa ja ohjaavaa ratsastusta. Suomeksi siis pidimme vähän enemmän tuntumalla kuin aikaisempina viikkoina, jos tapahtuisi jotain ''yllättävää'', kuten naakka lehahtaisi lähelle.

Pyörimme pääasiassa ympyröillä. Aloitimme ns. turvallisesta päädystä, missä ei ollut naakkaa lähellä. Menimme aluksi käyntiä ja sen jälkeen ravia. Sai valita menikö harjoitusravia vai kevyttä ravia. Harjoitusravissa sai perusistunnan avulla aina hallittua vähän enemmän askelta ja suuntaa. Kevyessä ravissa saa hevosen rentoutumaan tasaisen kevennysrytmin takia hyvin, jos hevonen on tietynlaisessa jännitystilassa. Vaihdoimme välillä ympyrää kohti naakkaa. Suoristimme keskihalkaisijalla ja vaihdoimme samalla suuntaa.

Minun ratsuni otti aika rennosti, eikä suuremmin naakkaa pelännyt. Hän oli jo eilen kuulemma ollut naakkasiedätyksessä. Lopputunnista, kun seuraavan tunnin ratsukot tulivat maneesin ovelle kuikuilemaan, sain olla tarkkana, kun ohitettiin maneesin ovi. Ratsuni säikkyi hieman, mutta asetuksella sisäänpäin selvittiin hyvin.

Vappu meni ihan rauhallisissa merkeissä. Paistettiin ja syötiin munkkeja, rosetteja ja tippaleipiä ja juotiin simaa. Vapunpäivä oli nätin aurinkoinen, nautin siitä ulkona kirjaa lukien.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Laukannostoja istunnalla


Olen löytänyt jo muutamia valkovuokkojakin, mutta tässä sinivuokkoja.

Viime viikon keskiviikkona minulla oli vakioratsuni. Aloitimme käynnissä katkaistulla kentällä, kiersimme uraa vasemmassa kierroksessa. Teimme aluksi pysähdyksiä ja peruutuksia. Jatkoimme pian tehtävää ravaamalla pitkät sivut ja tekemällä lyhyen sivun keskelle peruutuksen. Minun ratsuni ei kuumunut tehtävästä juuri ollenkaan.

Vaihdoimme tehtävän loivaan kiemuraan katkaistulla kentällä. Siirsimme painoamme aina sisäjalalle eli saimme siirtää painoamme tiuhaan. Teimme tehtävää kevyessä ravissa oikeassa kierroksessa ja halolrjoitusravissa vasemmassa kierroksessa, kiemuran keskelle tehtiin voltti uralle. Tykkäsin tästä tehtävästä.

Lopuksi teimme ympyrällä laukannostoja istunnalla. Ohjeet olivat selkeät, mutta minä en ihan ymmärtänyt mitä piti tehdä. Sain kuitenkin lopuksi tehtyä jonkinlaisen laukannoston. Laukka tuntui tosi pehmeältä ja mukavalta istua.

Viikonloppuna on satanut paljon rakeita ja lunta, myös vettä on tullut.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Kolmikaarista kiemurauraa ja loivaa avotaivutusta


Tällä viikolla on aurinko paistanut paljon, on ollut lämmintäkin. Olen matkustanut tällä viikolla paljon. Tänään teimme bebejä leivontakerhossa, tuli nättejä.

Eilen kävelimme maastakäsittelymerkkiradan läpi. Minulla oli eri ratsu kuin viime viikolla. Tämä osasi helpommin peruutuksen, kuin edellisesten viikkojen ratsuni.

Selkään noustuamme aloitimme käynnissä kolmikaarista kiemurauraa. Ratsuni käynti oli aluksi hieman hidas, sain siihen kuitenkin myöhemmin lisää vauhtia. Hetken päästä jatkoimme kevyessä ravissa. Ratsuni oli niin helppo kääntää ja ohjata jaloilla. Kolmikaarinen meni niin helposti ja kevyesti. Ravikin oli aluksi niin hidas. Sai hetken aikaa lämmitellä ja vauhdittaa ravia. Jokaisessa kaaressa piti ajatella sisäjalan rentoutusta, painonsiirtoa sisäjalalle.

Käyntitauon jälkeen jatkoimme vasemmassa kierroksessa pääty-ympyröillä. Ensin käynnissä ja myöhemmin harjoitusravissa. Harjoittelimme tilannetta varten, jossa hevonen yrittäisi oikaista kulmassa ja katselisi kulmaan. Hevosella olisi etujalat hieman uran sisäpuolella. Sellaisessa tilanteessa ratsastettaisiin loivaa avotaivutusta. Näin hevosella olisi tehtävä ja kuuntelisi ratsastajaa, myös askellaji säilyisi tahdikkaampana. Tähän harjoitukseen liittyi myös painonsiirto sisäjalalle. Lopuksi menimme myös oikeaan kierrokseen, ensin käynnissä ja sitten harjoitusravissa.

Ratsuni harjoitusravi oli niin pompottavaa, että jalustimeni tippuivat jaloistani. Käynnissä tehtävä onnistui hyvin, mutta harjoitusravissa minulla meni vähän huomio istumiseen. Onko teillä ollut tilannetta, että ravi pompottaa niin pahasti, että tehtävään on hankala keskittyä?

torstai 7. huhtikuuta 2016

Avotaivutusta keskihalkaisijalla


Kävin sunnuntaina Tampereen heppamessuilla. Olin paikalla heti aamusta. Messut olivat ihan kivat, aika nopeasti pöydät oli kuitenkin kierretty. Seurasin hetken aikaa vuonohevosten historiasta kertovaa näytöstä. Se oli minusta hyvä, tykkäsin kovasti, varsinkin kun yksi tuttu oli esiintymässä siinä. Seurasin myös hetken ajan Marko Björsin kouluratsastusklinikkaa.

Tunnilla aloitimme ratsastamalla ratsujamme suoriksi. Menin viime kertaisella ratsullani. Etenimme uraa pitkin, jossain vaiheessa kuvaan tuli mukaan myös keskihalkaisija. Käännyimme siis aina keskihalkasijalle ja lyhyelle sivulle tullessa suunnanvaihto tai jatko samaan kierrokseen. Teimme tämän myös kevyessä ravissa, ja hetken perästä teimme myös voltteja seinän puoleiselle sivulle.

Toisen välikäynnin jälkeen jatkoimme käynnissä avotaivutusta samalla idealla kuin viime viikolla. Sisäjalan rentouttamista oli pitänyt harjoitella jo edellisessä tehtävässä. Minulta tehtävä onnistui hyvin käynnissä, tosin voltille kääntäminen oli kankeaa edelleen. Kun teimme samaa harjoitusravissa oli asia aivan eri. Minun oli tosi hankala siirtää etuosaa  hieman sisällepäin, kun samalla kaula meni mutkalle ja ravi tyssäsi siihen. Kaikki meni hyvin paitsi tuo avotaivutus ravissa. Käynnissä sain mielestäni useita hyviä pätkiä, jolloin myös sisäjalkanikin oli rento.

torstai 31. maaliskuuta 2016

Sisäjalan rentoutus ja avotaivutusta


Tänään aamu ''valkeni'' sumuisen harmaana. Eilinen aamu satoi naamalle. Tänään kuitenkin loppuilta on paistanut aurinkoa. Ilma on keväinen.

Eilen tunnilla aloitimme pääty-ympyrällä käynnissä. Hevosen oli tarkoitus olla suora, mutta kun rentoutimme sisäjalan, hevosen piti taipua sen ympärille, tai ainakin teoriassa. Siirsimme painoa sisälle siirtämällä katsetta ulospäin, kierroksen puoleista hartiaa ja lantion puolta hieman eteenpäin ja vasta puolta ''taaksepäin''. Jatkoimme kevyessä ravissa samaa tehtävää, ja jossain vaiheessa vaihdoimme keskiympyrälle samalla suuntaa vaihtaen. Lopuksi vielä sama harjoitusravissa.

Välikäyntien jälkeen jatkoimme avotaivutusta, nyt uutena tämä sisäjalan rentoutus. En mennyt vakioratsullani, joten ''napit'' olivat hieman eri paikoissa. Kaikki sujui hyvin, mutta voltille kääntäminen oli hankalempaa, koska kaikki kääntäminen oli tehtävä tarkasti jaloilla ja istunnalla. Loppujen lopuksi sain aika hyviä voltteja. Menimme käynnissä koko ajan, jossain vaiheessa vaihdettiin suuntaa.

Mielestäni avotaivutus tämän kertaisella ratsullani oli jopa helpompaa kuin vakioratsullani, koska en joutunut koko ajan jarruttelemaan vauhtia ja vakioratsullani saan helposti käännettyä liikaa keskelle. Toisaalta kääntäminen on ''kevyempää''vakkarillani. Itse avo meni hyvin, sain kiinni siitä sisäjalan rentoudesta tällä kohtaa. Jossain vaiheessa tuntui, että se meni kuin itsestään, istuin vain rennosti kyydissä. Onko se sallittua? Välillä menimme jopa liian hitaasti, joten käyntiä piti vähän pitää yllä.

Oli mukavaa mennä välillä jollain muullakin kuin sillä vakiolla. Joutuu etsimään uusia ''nappeja'' ja säätöjä.

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Viime keskiviikko


Pääsiäinen tuli ja meni, ei tullut kirjoiteltua tänne blogin puolelle mitään, vaikka olisi ollut asiaakin. Mutta nyt vähän myöhässä kertoisin viime keskiviikosta ainakin.

Meillä oli tunti normaalia myöhemmin, koska tunniltani oli perunut niin moni. Alkukäynneissä harjoittelin maastakäsittelymerkkiä varten pysähdyksiä ja peruutuksia molemmilta puolilta taluttaen. Selkään nousun jälkeen jatkoimme tuttuja suoruusharjoituksia aluksi käynnissä. Eli vähän uran sisäpuolella ja puolipidätteitä tarvittaessa. Hetken päästä kevyessä ravissa sama ja ''pidennetyt'' puolipidätteet hevosta kokoavasti.

Välikäyntien jälkeen jakauduimme pääty-ympyröille. Harjoittelimme käynnissä ja harjoitusravissa suoruutta, kunnes askel oli tasaantunut ja heppa rento. Tämän jälkeen asetimme johtavalla ohjasotteella sisäänpäin, venyttäen kaulaa.

Loppu tunnista vielä avotaivutusta käynnissä. Sain mielestäni hyvin tehtyä. Hevonen pysyi rennohkona, kuski rennohkona ja selkä suorana jne. Jäi tosi hyvä mieli ja tuntui, että oikeasti onnistui jossain.

Tein eilen tyrni marenkitortun. Valitettavasti siitä ei jäänyt todistusaineistoa, koska se hävisi alta aikayksikön uunista tultuaan.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Kevätpäiväntasaus


Venähtänyt vähän tämä kirjoittaminen pitkälle, mutta parempi nyt kuin huomenna. Viikolla on siis ollut kaikenlaista puhaa, joka on vienyt huomioni muualle, kuten päättelyä ja toffeiden valmistusta.

Keskiviikkona oli itsenäinen tunti. Sain itse päättää mitä harjoittelen. Pääasiassa menin käynnissä, kun en halua olla muiden tiellä ravailemassa jne. Tein paljon siirtymiä - käynnin ja pysähdyksen välillä - harjoittelin suoruutta sillä kohtaa. Harjoittelin suoruutta myös ympyrällä, käynnissä ja ravissa. Johonkin väliin tein vähäsen pohkeenväistöä käynnissä. Suosikkini oli kyllä kahdeksikko ravissa ja asetuksenvaihto keskellä. Puolessa välissä yritin muutaman laukannoston molempiin kierroksiin käynnistä. Täytyy muistaa pitää ensi kerralla käynti reippaampana, jotta nousisi laukka helpommin.

Lopputunnista rentoutin ympyrällä pitkälle kaulalle ravissa ja käynnissä molempiin kierroksiin. Sain mielestäni hyvin rentoutettua eteen-alas.

Myös siirtymisistä voin sanoa, että ne loppua kohden paranivat niin, että liikkeelle lähdettiin vain vähän painoa siirtämällä.

 Tänään päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, eli kevätpäiväntasaus!

torstai 10. maaliskuuta 2016

Kevään ensimmäinen maastoreissu


Tässä on tullut pidettyä vähän pidempi tauko. Toisaalta on ollut parit kokeet ja projektit, jotka on kaivannut tekijäänsä ja lukijaansa. Myös hiihtoloma tuli pidettyä, hiihdettyä ei kyllä tullut. Nyt ovat suurimmat projektit tehty ja valmiit. Voi hetkiseksi huokaista helpotusta. Tätä hetken taukoa on kaivattu, voi levätä hetken.

Eilen kävimme ensimmäistä kertaa maastossa, kun näki vielä kuudenkin jälkeen ulkona liikkua. Mukava käyntimaasto, toisaalta hyvä hauistreeni, kun puolipidätteitä sai tehdä paljon, joskus vähän vahvemman pidätteenkin ettei pakka hajoisi. Loppua kohden hämärtyi ilta, mutta hyvin näki eteensä. Reittimme kulki laitumia pitkin kierrellen. Lopulta tallissa varusteita putsaten, kun ratsuni jatkoi seuraavalle tunnille. Tykkään varusteiden putsauksesta, se on kivaa puuhaa, saa nähdä mitä on saanut aikaiseksi. Tykkään enemmän suitsien putsauksesta, kun ne voi lopuksi ristittää.

Ensi viikolla olisi itsenäinen tunti. Pääsee suunnittelemaan tekemisensä itse, vaikka se on välillä vähän vaikeaa.

torstai 25. helmikuuta 2016

Siirtymisiä ja suoruutta


Oletko käynyt tällä viikolla hiihtämässä? Minä olen. Joka päivä on satanut lunta, ei kauhean paljon, mutta on satanut kuitenkin.

Eilen aloitimme alkukäynneissä harjoitella maastakäsittelyä lisää, meni jo paremmin. Oikealta puolelta taluttaessa täytyisi saada peruutus paremmaksi, muuten olin tyytyväinen tähän vaiheeseen. Selkään noustuamme harjoittelimme suoruutta käynnissä, etenimme vaihtelevia teitä ja teimme pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä. Jos hevonen ei ollut tasapuolisella tuntumalla piti asia korjata pohkeella jne. Tämän jälkeen rentoutimme asettamalla sisäänpäin kevyessä ravissa. Isonpi kokoinen ratsuni vaati vähän pidemmän aikaa rentoutua. Pyörin siis ympyrällä ja asetin opettajamme ohjeiden mukaan sisäänpäin enemmän. Lopulta se rentous tuli.

Seuraavaksi teimme siirymisiä ravista käyntiin ja pysähdyksiä. Etenimme vaihtelevilla urilla ympäri maneesia. Tärkeää oli pitää tasainen tuntuma molempiin suupieliin, hitaampaan askellajiin siirtyessä piti pitää pohkeilla vastaan, ja käyntiin tai raviin siirtyessä pitää ohjilla vastaan sen verran, että oltiin tuntumalla. Sain joitain tosi hyviä pysähdyksiä ravista. Tasainen ja rauhallinen pysähdys.

Loppukäyntien aikana taas maastakäsittelyharjoituksia.

torstai 18. helmikuuta 2016

Katrillikuvioita


Tällä viikolla on ollut nättejä auringonnousuja ja -laskuja. Pakkasta ei ole ollut paljon, tiistai aamuna oli tosiaan noin 10 astetta pakkasta.

Tiistaina oli myös ystävänpäivätanssiaiset koulullamme. Minulla oli tanssia koko päivä, koska aamusta meillä oli vieraana naapurikoulun oppilaat, iltapäivällä oli vielä koulun omat tanssiaiset.

Eilen aloitimme kävelemällä maastakäsittely-merkin radan alkuverryttelyksi. Selkään noustuamme aloitimme tekemään serpentiiniä pitkille sivuille käynnissä ja myöhemmin ravissa.

Toinen tehtävä oli mielenkiintoinen. Menimme kaikki uran sisäpuolella, puolet ryhmästä oikeassa toiset vasemmassa kierroksessa. Aina kun kohtasimme ohitimme toisemme oikealta puolelta, muuten etenimme suoraan toisia kohti samalla uralla. Käynnissä tämä sujui vielä hyvin, ravissa sai olla jo tarkenpana asetusten ja muiden suhteen.

Vaihdoimme tehtävää ja jakauduimme kahteen osastoon. Teimme kahdeksikkoa, ja tarkoituksena oli olla yhtä aikaa keskihakaisijalla, ja muutenkin peilikuvana koko ajan. Ravissa sujui mielestäni paremmin, vaikka olin jossain vaiheessa kiinni edellä olevan hännässä. Onneksi ei sattunut mitään pahempaa. Lopuksi vielä keskihalkaisijalta käännettiin pareittain päätyä kohti. Mukavan rauhallinen tunti.

torstai 11. helmikuuta 2016

Pohkeenväistöjä ravissa


Täällä ihanat kelit meitä ilahduttaa. Räntää tulee taivaalta ja kuraa riittää, liukasta ja loskaa löytyy.

Tänään oli koulussamme liikuntapäivä, olin ratsastamassa. Menin uudella ratsulla, mutta ei siitä enempää.

Eilen oli aiheena hevosen lukeminen ja pohkeenväistöt. Aloitimme käynnissä tekemällä täys- ja vastakaartoja, kaartoja, voltteja ja ympyröitä. Kun käynnissä oli saanut rennoksi ja hyvältä tuntuvaksi ratsunsa sai siirtyä kevyeen raviin. Kevyessä ravissa jatkoimme samoja tehtäviä kuin käynnissä. Kun olimme saaneet ratsumme hyvin kuulolle ravissa siirryimme pääty-ympyröille rentouttamaan ratsuja.

Pieni käyntitauko välissä ja jatkoimme pohkeenväistöjä. Keskellä kenttää oli laitettu kaksi puomia pitkien sivujen suuntaisesti. Menimme oikeaan kierrokseen, ja aina pitkän sivun alusta väistöjä kohti puomeja. Puomien kohdalla suoristus, ja väistöjä kohti pitkän sivun loppua. Sama molemmin puolin. Teimme väistöjä myös harjoitusravissa. En ole koskaan ennen tehnyt väistöjä ravissa. Sain joitain ihan hyviä pätkiä ravissa, mutta joissain kohdissa menimme hieman liian lujaa.

Lopuksi kevyessä ravissa rentoutus, sai myöskin nostaa laukkaa, jos halusi. Menimme ratsuni kanssa hieman lujaa. Nostin laukan ja sain pidettyä kaiken hanskoissa. Emme kaahailleet pahasti, ja sain laukan jälkeen rauhoiteltua ja rentoutettua ravissa ihan hyvin. Kaikin puolin hyvä tunti.


torstai 4. helmikuuta 2016

Kaartoja


Välillä tuntuu, että olen liian kiltti. Minulta puuttuu tervettä itsekkyyttä. Voisin sanoa ei, mutta haluan olla kiva ja ystävällinen.

Tiistai aamuna satoi lunta, tuntui aika hyvältä nähdessäni sen ikkunasta. Ei ole enään liukasta, kun lumi peittää jään ja pitää jalan alla. Toisaalta viikonvaihteeseen on luvattu vesisateita. Se siitä pitävästä pohjasta ja valkeasta maasta.

Eilen aiheena oli hevosen lukeminen. Aloitimme käynnissä tekemällä täys- ja vastakaartoja, voltteja sekä ympyröitä. Ratsuni oli hieman reippaammalla tuulella, ei kuitenkaan juossut alta. Kaartojen ja muiden pyörinnän jälkeen siirryimme raviin. Ratsastimme pääty-ympyröillä ratsuamme rauhallisemmaksi. Vaihtoehtoja oli riippuen siitä, miltä se tuntui. Rauhalliselle menijälle asetus sisäänpäin, reippaalle hevonen suorana ja kankeammin kääntyvälle asetus ulospäin. Vasemmassa kierroksessa meni ihan hyvin, hevonen aika suorana ja puolipidätteet meni kivasti läpi. Ympyrä leikkaa kuvion jälkeen vauhti hieman kiristyi. Sitä sai tyynnytellä vähän pidempään.

Viimeisenä tehtävänä teimme kaartoja radan poikki, ensiksi käynnissä. Piti tehdä niin monta siirtyymää kuin ehti käynnin ja pysähdyksen välillä kaarron aikana. Suunnavaihdon jälkeen jatkoimme harjoitusravissa, tehden siitymiä käyntiin tai pysähdys. Tein lähes poikkeuksetta pysähdyksen tai jopa kaksi kaarron aikana. Ratsuni on vähemmän kuumenevaa sorttia, joten askel ei kiihtynyt turhia.

Lopuksi vielä rentoutus kevyessä ravissa. Muilla ratsukoilla saattoi tahti kiihtyä, mutta ratsuni oli rauhallinen. Saatoin vaihdella tietä rauhallisesti ilman säpäköitymistä.

Oletteko jo syöneet Runebergin torttua?

torstai 28. tammikuuta 2016

Hannunvaakuna


Maisema näyttää alakuloisemmalta tällä hetkellä. Lumet katoilta puuttuu, tiet ovat jään ja loskan peitossa, taivaalta sataa vettä ja räntää. Aurinkokaan ei ole näyttäytynyt pitkään aikaan. Mutta pakkasta on kyllä luvassa, mikä on mielestäni mukava asia. Toivon vain ettei tiet ole aivan jäässä kuitenkaan.

Ratsastaessa oli kuitenkin mukavaa, ei ollut lainkaan kylmä. Pärjäsi ihan hyvin pelkällä fleecellä, ei tarvinnut takkia siihen päälle. Eilisen tunnin lähtökohdat ei kuitenkaan ollut kovin hyvät. Edellisenä päivänä ollut kuntopiiri muistutti lihaksissa. Samana päivänä olleet messut siihen päälle tuomaan sopivasti väsymyksen. Kirsikkana päälle (kuinka kliseinen) tuplatunti hevosen selässä. Selässä pysyttiin, ei hätää. Satulassa ollessa ei lihakset tuntuneet lainkaan kipeiltä, mutta kun tuli sieltä alas, niin johan oli.

Voitasiin jo mennä itse tuntiinkin lopulta. Alkukäyntien jälkeen aloitimme Hannunvaakuna-kuviolla käynnissä molemmissa päädyissä. Minulle Hannunvaakuna on tuttu juustomuotin pohjasta, joillekin taas nähtävyys-liikennemerkistä, myös Kalevala Korulla on Hannunvaakuna- riipus. Suunnanvaihdon kohdalla sai miettiä mihin päinkään sitä piti mennä. Kuvio oli kiva, mutta kun meitä oli neljä ratsukkoa samassa päädyssä, saattoi ''yhteentörmäyksiä'' olla usein. Käynnissä se ei haitannut juurikaan, mutta ravissa olisi välillä halunnut mennä suoraa linjaa keskeyttämättä. Toisaalta tulee hyvää siirtymäharjoitusta tästä, joten otetaan ilo irti siitäkin. Lopulta menimme myös molempiin suuntiin harjoitusravissa kuvion.

Toisen tunnin loppupuolella menimme osastossa. Teimme kuulemma vähän samankaltaisia  harjoituksia kuin ratsumiehet, jotka harjoittelevat samalla tallilla. Opimme uutta termistöä mm. viistoliike. Harjoittelimme sitä ratsastamalla keskihalkaisijaa pitkin kunnes kaikki olivat päässeet halkaisijalle. Jokainen kääntyi omalta kohdaltaa oikealle noin 45 asteen kulmassa, kaikkien piti olla samassa vaiheessa. Liike ei ollut vaikea, kuten huomasitte. Teimme tätä käynnissä ja harjoitusravissa.

Viimeiseksi menimme pareittain keskiympyrällä. En ollut koskaan ennen mennyt tällailla, mutta kerta se ensinmäinenkin. Harjoittelimme sekä käynnissä, että harjoitusravissa. Lopulta opettajamme pyysi meitä tekemään myllynsiivet. Siinä meitä oli neljä ja kolme hevosta rinnakkain. Olin toiseksi ulonmainen neljän ratsukon siivessä isoliikkeisellä hevosella, joten hommani oli aika helppo. Sisinmäisenä asia olisi ollut aika haastava.

Kyllä se oli ihanaa päästä pitkän päivän jälkeen nukkumaan, väsytti kamalasti.

torstai 21. tammikuuta 2016

Pakkaspäivän ratsastukset


On ollut aika paljon pakkasta. Eilen illallakin oli 24 astetta pakkasta. Toissapäivänä jännäsimme painuisiko pakkanen alle 16 asteen, muuten emme olisi ollut luistelemassa liikunnassa.

Ratsastustuntien aikana oli noin 24 astetta pakkasta, olimme maneesissa. Puolella ratsukoista oli satula, loput olivat ilman. Minun ratsullani ei ollut satulaa. Oli mukavan lämmintä, takapuoli ei palellut. Emme tehneet mitään ihmeellistä, voltteja, täyskaartoja, ympyröitä. Pääasiassa askellajina oli käynti.

Puolessa välissä ravasimme possujunassa, tunnillamme oli kaiken tasoisia. Joten jotta kaikilla olisi hauskaa, ravasimme possujunassa. Ei kyllä ollut yhtään hullunpaa, koska ratsuni sai mielenilmaus kohtauksen ennen ravipätkää, tuntui turvallisemmalta.

Lopputunnista käytimme koko maneesin aluetta, ja saimme edetä vaihtelevaa tietä ja vauhtia. Sain tosi nättejä ja rauhallisia pätkiä ravissa että käynnissä. Ratsuni kuunteli minua paremmin, mitä kauemmin olimme pyörineet yhdessä. Ei ottanut kavereista mallia.

Tunnin jälkeen oli helppo putsata varusteet, ei ollut kuin suitset.

torstai 14. tammikuuta 2016

Täys- ja vastakaarto harjoittelua


Nyt vihdoinkin pääsi takaisin hevosen selkään. Eilen olin tunnilla. Pakkasta ei ollut kuin noin 12 astetta, ja hyvinhän maneesissa tarkeni.

Aiheena oli täys- ja vastakaarrot. Aloitimme tunnin tekemällä käynnissä uralta täys- ja vastakaartoja. Kaartojen suoralla osuudella tehtiin pysähdykset. Aikamme tehtyä vaihdoimme pääty-ympyrälle, ja siirryimme kevyeeseen raviin. Siihen päätyyn, josta ratsuni ei pidä, oikaisee ja kiihdyttää vauhtia. Se oli pikemminkin soikio kuin ympyrä. Sain mielestäni aika hyvin kulkemaan päädyn puolella. Huomasi sen kyllä, että vähän jotain hylkimistä tapahtui, mutta ihan hyvin selvisimme. Vauhti ei toisaalta kiihtynyt juuri lainkaan, tai harvoilla kerroilla.

Pääty-ympyrältä siirryimme tekemään seuraavaa tehtävää, jossa oli kaksi puomia. Mallikuva alhaalla.


Tehtävä liittyi näihin kaartoihin. Jos aloittaisimme alhaalla olevasta puomista, ja lähtisimme kohti keskihalkaisijaa. Keskihalkaisijan saavutettuamme jatkoimme keskihalkaisijan suuntaisesti kohti päätyä. Päädyssä käännyimme vasemmalle, Teimme vähän kuin täyskaarron. Kulman jälkeen puomin yli ja kohti keskihalkaisijaa, keskihalkaisijan suuntaisesti kohti päätyä. Päädyssä käännyimme oikealla, jälleen kuin täyskaarto, ja kohti puomia.

Tätä tehtävää teimme harjoitusravissa, jos halusi, sai myöskin mennä kevyessä ravissa. Minulle hankala kohta tuli, kun jouduin ratsastamaan ratsuni karsastamaa päätyä kohti. Ratsu alkoi kiemurrella sitä enemmän mitä lähemmäs tultiin. En ole niin taitava, että saisin ratsuni menemään päätyyn kunnolla. Ratsuni oikaisi päädyssä aina, mutta onneksi puomi ei ollut niin lähellä päätyä, joten selvisin vähän lyhyemmällä tiellä. Lopussa sai tehdä muutaman laukannoston puomin jälkeen. Tarkoitus oli vain nostaa laukka, ja ratsastaa sitä pari askelta, sen jälkeen siirtyminen raviin. Nostin laukan kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla suunta kohti ''turvallista'' päätyä. Ensimmäinen nosto oli terävä, tarkka, ja mielestäni hieno ja ihana. Sain myös helpon ja nätin siirtymän raviin. Toinen nosto oli huonompi. Ihan hyvä laukka nousi, mutta siirtyminen raviin ei ollut mielestäni helppo.

Olin niin onnellinen onnistuneesta laukannostosta, että tuli hyvä mieli loppu illaksi.

Kouluun palaaminen sujui hyvin. Suuria muutoksia ei tullut. Ainoa kaikkia koskettanut muutos oli, että ruokalaan oli tullut uudet muoviset tarjottimet vanhojen puisten tilalle. Useilta saattaa kestää hetki tottua muutokseen. Kyllä ruoka maistui ihan yhtä hyvältä niiltä muovisilta tarjottimiltakin, ei hätää.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Mennyttä ja tulevaa pakkasta


Tämä tosiaan taitaa olla vuoden ensimmäinen postaus. No, pian alkaa arki minullakin, ja ehkä kerkeää kirjoittamaan vähän useammin (tai sitten ei). Tällä hetkellä olen nuhan vallassa, olo ei ole kauhean mukava. Huomenna alkaisi koulu, keskiviikkona normaalisti ratsastus. Pakkasta keskiviikkona luvassa lähemmäs pari kymmentä astetta. Toppasaappaat olen pakannut jo mukaan, niin ettei varpaat jäädy tunnin aikana.


Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä elämässäni. Kova pakkanen on kyllä ollut koko viikon. Lomailua, ruuanlaittoa jne. Itse asiassa opin uuden pitsineulekuvion, ja sain kulmikkaat sukkapuikot. Ne ovat mielestäni mukavat neuloa.



Kun klikkaat kuvan suuremmaksi näet "sumun" taivaanrannassa. En tiedä mistä ilmiöstä on kyse, mutta se on nätin näköinen.



Kuvaajan sormet olivat vähän kovilla loppua kohden.