Parin viikon kerrottavat kertomatta, ei muuta kuin aloitetaan. Kronologisesti lienee parhain kertoa.
Viime viikon keskiviikkona kävin tallilla. Avasimme ulkokenttäkauden, mutta en istunut selässä lainkaan. Alkutunnista suoritimme maastakäsittelymerkin. Kaikki pääsivät läpi. Rata oli mielestäni helppo, toki peruutukset olisivat voineet mennä paremmin, varsinkin kun harjoituksissa oli mennyt paremmin. Kaikkien suoritettua siirryimme ulkokentälle, minä siirryin talliin ja harjaamaan ratsuani. Aurinkoisessa säässä oli mukava harjata ja syötellä hevosta.
Eilen siirryimme maastakäsittelystä katseen kohdistamiseen ja siirtoon. Ratsastimme pääty-ympyröillä. Pitkän sivun päihin oli laitettu puomit, ympyrän tielle siis, mutta ei keskihalkaisijalle keskihalkaisijan suuntaisesti. Aloittelimme käynnissä ja siirryimme pian raviin. Itse pompin harjoitusravin kyydissä koko tunnin raviosuudet. Katse piti siirtää seuraavalle puomille viimeistään kolme metriä ennen puomia. Ja muistettiin ohjata jaloilla.
Jonkin ajan kuluttua vaihdoimme suuntaa ja nyt meillä oli puomit jokaisella neljänneksellä. Siis ympyrä oli jaettu tasan neljään osaan puomeilla. Nämä kaksi puomia olivat lyhyempiä ja sijaitsivat keskihalkaisijalla, toinen avoimella sivulla ja toinen päädyssä. Koska puomit olivat lyhyempiä, niille täytyi ohjata tarkemmin. Pari kertaa oli lähellä etten olisi osunut puomille. Tehtävä tuntui yllättävän helpolta. Ajattelin, että kapeille puomeille ohjaaminen olisi hankalempaa. Meidän täytyi edelleen kääntää katse noin kolme metriä ennen puomia seuraavalle puomille.
Lopuksi menimme saman tehtävän laukassa molempiin kierroksiin. Kapeat puomit otettiin pois, jottei tehtävä olisi liian hankala. Laukka tuntui hyvälle, vaikka en paljon laukannut. Ratsuni laukka oli niin mukava, eikä se kiihtynyt, vaikka olisin kuvitellut. Laukan jälkeen ei kauhean kauan kaahotettu ravissa. Kaikin puolin tunti meni hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti