Hannunvaakuna

Maisema näyttää alakuloisemmalta tällä hetkellä. Lumet katoilta puuttuu, tiet ovat jään ja loskan peitossa, taivaalta sataa vettä ja räntää. Aurinkokaan ei ole näyttäytynyt pitkään aikaan. Mutta pakkasta on kyllä luvassa, mikä on mielestäni mukava asia. Toivon vain ettei tiet ole aivan jäässä kuitenkaan.

Ratsastaessa oli kuitenkin mukavaa, ei ollut lainkaan kylmä. Pärjäsi ihan hyvin pelkällä fleecellä, ei tarvinnut takkia siihen päälle. Eilisen tunnin lähtökohdat ei kuitenkaan ollut kovin hyvät. Edellisenä päivänä ollut kuntopiiri muistutti lihaksissa. Samana päivänä olleet messut siihen päälle tuomaan sopivasti väsymyksen. Kirsikkana päälle (kuinka kliseinen) tuplatunti hevosen selässä. Selässä pysyttiin, ei hätää. Satulassa ollessa ei lihakset tuntuneet lainkaan kipeiltä, mutta kun tuli sieltä alas, niin johan oli.

Voitasiin jo mennä itse tuntiinkin lopulta. Alkukäyntien jälkeen aloitimme Hannunvaakuna-kuviolla käynnissä molemmissa päädyissä. Minulle Hannunvaakuna on tuttu juustomuotin pohjasta, joillekin taas nähtävyys-liikennemerkistä, myös Kalevala Korulla on Hannunvaakuna- riipus. Suunnanvaihdon kohdalla sai miettiä mihin päinkään sitä piti mennä. Kuvio oli kiva, mutta kun meitä oli neljä ratsukkoa samassa päädyssä, saattoi ''yhteentörmäyksiä'' olla usein. Käynnissä se ei haitannut juurikaan, mutta ravissa olisi välillä halunnut mennä suoraa linjaa keskeyttämättä. Toisaalta tulee hyvää siirtymäharjoitusta tästä, joten otetaan ilo irti siitäkin. Lopulta menimme myös molempiin suuntiin harjoitusravissa kuvion.

Toisen tunnin loppupuolella menimme osastossa. Teimme kuulemma vähän samankaltaisia  harjoituksia kuin ratsumiehet, jotka harjoittelevat samalla tallilla. Opimme uutta termistöä mm. viistoliike. Harjoittelimme sitä ratsastamalla keskihalkaisijaa pitkin kunnes kaikki olivat päässeet halkaisijalle. Jokainen kääntyi omalta kohdaltaa oikealle noin 45 asteen kulmassa, kaikkien piti olla samassa vaiheessa. Liike ei ollut vaikea, kuten huomasitte. Teimme tätä käynnissä ja harjoitusravissa.

Viimeiseksi menimme pareittain keskiympyrällä. En ollut koskaan ennen mennyt tällailla, mutta kerta se ensinmäinenkin. Harjoittelimme sekä käynnissä, että harjoitusravissa. Lopulta opettajamme pyysi meitä tekemään myllynsiivet. Siinä meitä oli neljä ja kolme hevosta rinnakkain. Olin toiseksi ulonmainen neljän ratsukon siivessä isoliikkeisellä hevosella, joten hommani oli aika helppo. Sisinmäisenä asia olisi ollut aika haastava.

Kyllä se oli ihanaa päästä pitkän päivän jälkeen nukkumaan, väsytti kamalasti.

Pakkaspäivän ratsastukset

On ollut aika paljon pakkasta. Eilen illallakin oli 24 astetta pakkasta. Toissapäivänä jännäsimme painuisiko pakkanen alle 16 asteen, muuten emme olisi ollut luistelemassa liikunnassa.

Ratsastustuntien aikana oli noin 24 astetta pakkasta, olimme maneesissa. Puolella ratsukoista oli satula, loput olivat ilman. Minun ratsullani ei ollut satulaa. Oli mukavan lämmintä, takapuoli ei palellut. Emme tehneet mitään ihmeellistä, voltteja, täyskaartoja, ympyröitä. Pääasiassa askellajina oli käynti.

Puolessa välissä ravasimme possujunassa, tunnillamme oli kaiken tasoisia. Joten jotta kaikilla olisi hauskaa, ravasimme possujunassa. Ei kyllä ollut yhtään hullunpaa, koska ratsuni sai mielenilmaus kohtauksen ennen ravipätkää, tuntui turvallisemmalta.

Lopputunnista käytimme koko maneesin aluetta, ja saimme edetä vaihtelevaa tietä ja vauhtia. Sain tosi nättejä ja rauhallisia pätkiä ravissa että käynnissä. Ratsuni kuunteli minua paremmin, mitä kauemmin olimme pyörineet yhdessä. Ei ottanut kavereista mallia.

Tunnin jälkeen oli helppo putsata varusteet, ei ollut kuin suitset.

Täys- ja vastakaarto harjoittelua

Nyt vihdoinkin pääsi takaisin hevosen selkään. Eilen olin tunnilla. Pakkasta ei ollut kuin noin 12 astetta, ja hyvinhän maneesissa tarkeni.

Aiheena oli täys- ja vastakaarrot. Aloitimme tunnin tekemällä käynnissä uralta täys- ja vastakaartoja. Kaartojen suoralla osuudella tehtiin pysähdykset. Aikamme tehtyä vaihdoimme pääty-ympyrälle, ja siirryimme kevyeeseen raviin. Siihen päätyyn, josta ratsuni ei pidä, oikaisee ja kiihdyttää vauhtia. Se oli pikemminkin soikio kuin ympyrä. Sain mielestäni aika hyvin kulkemaan päädyn puolella. Huomasi sen kyllä, että vähän jotain hylkimistä tapahtui, mutta ihan hyvin selvisimme. Vauhti ei toisaalta kiihtynyt juuri lainkaan, tai harvoilla kerroilla.

Pääty-ympyrältä siirryimme tekemään seuraavaa tehtävää, jossa oli kaksi puomia. Mallikuva alhaalla.

Tehtävä liittyi näihin kaartoihin. Jos aloittaisimme alhaalla olevasta puomista, ja lähtisimme kohti keskihalkaisijaa. Keskihalkaisijan saavutettuamme jatkoimme keskihalkaisijan suuntaisesti kohti päätyä. Päädyssä käännyimme vasemmalle, Teimme vähän kuin täyskaarron. Kulman jälkeen puomin yli ja kohti keskihalkaisijaa, keskihalkaisijan suuntaisesti kohti päätyä. Päädyssä käännyimme oikealla, jälleen kuin täyskaarto, ja kohti puomia.

Tätä tehtävää teimme harjoitusravissa, jos halusi, sai myöskin mennä kevyessä ravissa. Minulle hankala kohta tuli, kun jouduin ratsastamaan ratsuni karsastamaa päätyä kohti. Ratsu alkoi kiemurrella sitä enemmän mitä lähemmäs tultiin. En ole niin taitava, että saisin ratsuni menemään päätyyn kunnolla. Ratsuni oikaisi päädyssä aina, mutta onneksi puomi ei ollut niin lähellä päätyä, joten selvisin vähän lyhyemmällä tiellä. Lopussa sai tehdä muutaman laukannoston puomin jälkeen. Tarkoitus oli vain nostaa laukka, ja ratsastaa sitä pari askelta, sen jälkeen siirtyminen raviin. Nostin laukan kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla suunta kohti ''turvallista'' päätyä. Ensimmäinen nosto oli terävä, tarkka, ja mielestäni hieno ja ihana. Sain myös helpon ja nätin siirtymän raviin. Toinen nosto oli huonompi. Ihan hyvä laukka nousi, mutta siirtyminen raviin ei ollut mielestäni helppo.

Olin niin onnellinen onnistuneesta laukannostosta, että tuli hyvä mieli loppu illaksi.

Kouluun palaaminen sujui hyvin. Suuria muutoksia ei tullut. Ainoa kaikkia koskettanut muutos oli, että ruokalaan oli tullut uudet muoviset tarjottimet vanhojen puisten tilalle. Useilta saattaa kestää hetki tottua muutokseen. Kyllä ruoka maistui ihan yhtä hyvältä niiltä muovisilta tarjottimiltakin, ei hätää.

Mennyttä ja tulevaa pakkasta

Tämä tosiaan taitaa olla vuoden ensimmäinen postaus. No, pian alkaa arki minullakin, ja ehkä kerkeää kirjoittamaan vähän useammin (tai sitten ei). Tällä hetkellä olen nuhan vallassa, olo ei ole kauhean mukava. Huomenna alkaisi koulu, keskiviikkona normaalisti ratsastus. Pakkasta keskiviikkona luvassa lähemmäs pari kymmentä astetta. Toppasaappaat olen pakannut jo mukaan, niin ettei varpaat jäädy tunnin aikana.

Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä elämässäni. Kova pakkanen on kyllä ollut koko viikon. Lomailua, ruuanlaittoa jne. Itse asiassa opin uuden pitsineulekuvion, ja sain kulmikkaat sukkapuikot. Ne ovat mielestäni mukavat neuloa.

Kun klikkaat kuvan suuremmaksi näet "sumun" taivaanrannassa. En tiedä mistä ilmiöstä on kyse, mutta se on nätin näköinen.

Kuvaajan sormet olivat vähän kovilla loppua kohden.