Raippako taikasauva?

Nyt kuva on tuoreempi, viikonloppuna otettu. Toisaalta kamerani meinasi melkein sanoa yhteityösopimuksensa irti, kun olin kuvaamassa. 

Alkuviikosta ei tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa, normaalisti keskiviikkona tunnilla. Ensimmäiseksi ravasimme pääty-ympyröillä, minulla oli tällä kertaa eri hevonen kuin normaalisti ja liikkuminen oli erilaisempaa. Esim. en saanut hevostani ravaamaan ellei hevoseni kaula ollut suora, ja yhtään ei saanut ohjalla kääntää. Kääntäminen tapahtui jaloilla. Hetken päästä, kun olimme pyörineeet muutamia kertoja ympyrällä, käyttöön tuli myös keski-ympyrä. Ensimmäiset kierrokset keski-ympyrällä olivat lähinnä keski-pannukakkuja. Lopputunnista meillä oli pujottelu keskihalkaisijalla. Sain raipan opettajalta, kun en saanut hevostani kunnolla ravaamaan. En yleensä käytä raippaa ratsastaessani muualla kuin kotona. Tehtävänä oli myös tehdä kevennyksen vaihdot oikeassa kohdassa. Kun kerran hipaisin hevostani raipalla, niin sen jälkeen ei vauhtia puuttunut. Sain kyllä pideltyä ettei menty turhan lujaa. Mutta jos kirjaimellisesti hipaisee, niin vauhtia riittää kyllä hyvin. En ole tavannut toista samanlaista hevosta, joka tekee samanlailla. 

Eilen olin Nouhätä-kilpailussa Kangasalan paloasemalla, kyseessä oli vain paikkakunnan koulujen välinen kilpailu. Tänään saimme kuulla, että meidän joukkueemme on valittu kilpailuun, jossa valitaan Pirkanmaan paras.

Maastolenkillä tunnilla

Nyt kyllä voisi vähän ulkoiluttaa kameraa, kun ei meinaa olla hyvää ja tuoretta kuvaa. Ulkona on ollut kaunis sää ja aurinko paistanut ja kaiken lisäksi on vähän kuraa. 

Koulussa on ollut lihaskuntotestit tällä viikolla. Se meni ihan hyvin. Keskiviikkona olimme ensimmäistä kertaa tallilla maastossa ja hevoset vähän sen mukaisia, ainakin minun hevoseni. Käteni olivat jo ihan väsyneet puolessa matkassa vaikka emme menneet kuin käyntiä. Hevoseni täytyi vähän sipsuttaa ja siirtyä osastosta sivummalle. Onneksi menimme vain käyntiä. Puolen tunnin maastolenkin jälkeen menimme maneesiin vähän purkamaan jännitystä. Minä ravailin erilaisilla ympyröillä ja volteilla asettaen sisäänpäin ja ei mennyt kauankaan, kun hevoseni rentoutui. Kaikin puolin ihan kiva tunti. 

Ensi viikolla on lauantai työpäivä ja perjantaina on luokkailta. Huomasitko muuten osittaisen auringonpimennyksen tänään?

Vauhdinhallintaa ja mutakkkakua

Todellisuudessa ei ole noin lumista täällä, tai ehkä varjoissa. Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä tai maailmaamullistavaa. Toisaalta se voi olla ihan mukavaa. Ensi viikolla liikunnassa on kuntotestit, muuta ei pitäisi koulussa tapahtua. 

Keskiviikkona oli normaalisti tunti. Teimme alusta samaa vinoneliötä kuin edellisellä tunnilla. Seuraavassa tehtävässä jakauduimme pääty-ympyröille ja menimme osastoihin. Tehtävässa osaston viimeinen jarrutti hevostaan pitkällä tasaisella pidätteellä niin kauan kunnes muut saavuttivat hänet. Hidastavan piti pysyä koko ajan ravissa. Minulle alkoi pitkän päälle käydä käsiin jarrutteleminen, koska hevoseni oli niin iso ja voimat käsissä heikot. Lopulta kaverit kyllä saavuttivat minut. Hevoseni temppuili vähän laskemalla päätään alemmas, se ei ollut mielestäni kivaa. Opettajamme selittikin, että hevoseni tarkoitus oli saada minut nojaamaan eteenpäin, joka taas olisi hänelle merkki kiihdyttää vauhtia ja ottaa kaverit kiinni. Muistaakseni lopetimme tähän harjoitukseen. Tunnin aiheena oli erilaiset vaikutuskeinot hevosen vauhdin hallintaan ja hiljentämiseen. Keinoja oli kolmenlaisia; 1. istunta, johon kuuluu myös pohkeet 2. pidätteet ja 3. reitin hallinta. Kokeilimme näitä kaikkia keinoja tunnilla ja jatkamme kokeilua ensiviikolla. 

Tänään tein mutakakkua. Siitä tuli hyvää ja äidin sanoin ''oikein mutaista''.

Onnistunut tunti ja sen hyödyt

Tältä näyttää maisema tällä hetkellä meidän pihalta kuvattuna. Pihassa ei lunta lainkaan ja pellolla valkoinen kerros. 

Desin kanssa on mennyt nyt ihan hyvin. Olen saanut Desin menemään meidän pihassa yhden vaikean kohdan yli eilen ja tänään. Ilo on suuri. Viikolla ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, muutama koe, ei muuta. Vaihteen vuoksi olin tiistaina tallilla, todellinen syy oli, että opettajamme olisi jossain muualla keskiviikkona. Vaihtoehdot siis olivat joko tunti tiistaina tai itsenäinen tunti keskiviikkona. Kaikki eivät päässeet tiistaina, eli meitä oli tunnilla vain kolme. Ensimmäiseksi teimme salmiakki kuviota, eli lyhyen sivun keskeltä R:ään pitkän sivun keskelle, sieltä toiselle lyhyelle sivulle, sekä vielä S:ään. Päädyissä piti tehdä ns. takaosakäännös, tai oikeastaan piti pohkeilla kääntää hevosta uuteen suuntaan, koska kulma oli todella jyrkkä. Tätä pari kierrosta käynnissä ja seuraavaksi kevyessä ravissa, keskellä oli keskiympyrä. Pitkille sivuille ei enää tehty kulmia vaan käännyttiin ympyrälle. Ympyrällä oli tarkoitus hakea pyöreämpää kaulaa, kun taas suorilla linjoilla piti olla pystymmällä kaulalla. Ennen päätyä piti nousta kevyeseen istuntaan ja siinä hidastaa käyntiin ennen päätyä ja käännöstä. Tykkäsin tästä, koska sain vihdoinkin katsomopäätyyn erittäin hyvän suorituksen. Hevoseni vähän karttaa sitä päätyä, lisää voitte lukea täältä. Osa syynä oli se, että opettajamme koko ajan ohjeisti minua ja lisäsi sisua (nythän menet sinne päätyyn, eikä kiemurteluja, minä ratsastaja täällä olen pomo). Sain pitää koko tunnin aika tiukalla tuntumalla, mutta minulle avautui siinä jotain uutta ja tajusin, että olen pitänyt yleensä aika löysällä tuntumalla. Tästä tunnista on ollut apua Desin kanssa. Heti meni paremmin, kun otti vahvemmalle tuntumalle ja istui suorassa satulassa eikä vähän etukenossa, kuten minulle voi käydä kun väsähdän. 

Lopputunnista olimme ympyröillä kaikki kolme ratsukkoa omillaan. Tehtävänä laukata, saada laukka tarpeeksi lyhyeksi ja nousta kevyeseen istuntaan (suuntana maastoratsastusmerkki tulevaisuudessa). Todellisuudessa minä pyörin ympyrällä harjoitusravissa saadakseni astuksen ja sitä kautta myös pohkeen läpi. Tämän jälkeen selkä suoraksi ja laukannosto. Opettajamme oli koko ajan lähellä huutamassa lisäohjeita tai lähinnä ''selkä suoraksi'', ''koita nojata enemmän taakse''. Loppua kohden sitten parantui ja viimeinen laukannosto oli mielestäni hyvä, mutta mielessä pyöri vain ''pidä laukka yllä ei saa siirtyä vielä raviin'' ja ''vähän hitaanpi laukka, niin on hyvä''. Kaverini, jotka olivat samalla tunnilla sanoivat heti, että minun olisi pitänyt nähdä se laukka. Hevoseni oli kuulemma peräänannossa ja kaula oli lähes täydellisessä asennossa, ellei täydellisessä ja se näyttikin vielä upealta. Itselläni ei ollut mitään havaintoa tuosta. Minusta tämä tunti oli parhain ratsastustunti tähän mennessä, koska onnistumisen tunne oli suuri.

Kukkuu!

Hiihtoloman tapahtumia

Aamulla oli aivan valoisaa, kun lähdin kouluun. Illalla, kun koulu loppuu näkee vielä kohtuullisesti. 

Viime viikolla vietin hiihtolomaa, joten en ole avannut tietokonetta lainkaan. Minulla ja Desillä on mennyt hyvin tai jopa paremmin kuin osaan ymmärtää. Olen tehnyt Desin kanssa siirtymiä pysähdyksen ja käynnin välillä. Viime lauantaina tein myös pari ravi siirtymää, kun tie ei ollut enää jäinen siitä kohdin. Lauantaina kaverini kävi ratsastmassa ja hoitamassa Desiä. Sain taluttaa kaveriani, mutta se oli kivaa. Se oli ensimmäinen kerta, kun laitoin Desille riimun suitsien päälle, itseasiassa se oli ensimmäinen kerta, kun itse talutin jotakuta riimunnarun kanssa. Tämä taisi olla minulle paljon suurempi numero, kuin Desille. 

Viime tiistaina Desillä kävi kengittäjä. Nyt on joka jalassa neljä hokkia, ja kaviot on vuoltu. Itse en ollut paikalla, kun kengittäjä kävi, mutta isä kertoi, että kaviosta lähti aika paljon. Siltä se kyllä näyttääkin. Eilen pikkuserkkuni kävi kylässä, ja ratsasti Desillä. Mielestäni Desi kulki nätisti, nurkkien kiertelyn jälkeen menimme hallin taakse ja otimme pari puomia mukaan. Siellä sai Desi vähän nostella jalkoja. 

Tänään paluu arkeen (kouluun) ja päivällisellä kananuggetteja. Tekstin ulkoasullani on jotain ongelmaa, en tiedä mitä, mutta toivottavasti ei haittaa.