Hannunvaakuna

Maisema näyttää alakuloisemmalta tällä hetkellä. Lumet katoilta puuttuu, tiet ovat jään ja loskan peitossa, taivaalta sataa vettä ja räntää. Aurinkokaan ei ole näyttäytynyt pitkään aikaan. Mutta pakkasta on kyllä luvassa, mikä on mielestäni mukava asia. Toivon vain ettei tiet ole aivan jäässä kuitenkaan.

Ratsastaessa oli kuitenkin mukavaa, ei ollut lainkaan kylmä. Pärjäsi ihan hyvin pelkällä fleecellä, ei tarvinnut takkia siihen päälle. Eilisen tunnin lähtökohdat ei kuitenkaan ollut kovin hyvät. Edellisenä päivänä ollut kuntopiiri muistutti lihaksissa. Samana päivänä olleet messut siihen päälle tuomaan sopivasti väsymyksen. Kirsikkana päälle (kuinka kliseinen) tuplatunti hevosen selässä. Selässä pysyttiin, ei hätää. Satulassa ollessa ei lihakset tuntuneet lainkaan kipeiltä, mutta kun tuli sieltä alas, niin johan oli.

Voitasiin jo mennä itse tuntiinkin lopulta. Alkukäyntien jälkeen aloitimme Hannunvaakuna-kuviolla käynnissä molemmissa päädyissä. Minulle Hannunvaakuna on tuttu juustomuotin pohjasta, joillekin taas nähtävyys-liikennemerkistä, myös Kalevala Korulla on Hannunvaakuna- riipus. Suunnanvaihdon kohdalla sai miettiä mihin päinkään sitä piti mennä. Kuvio oli kiva, mutta kun meitä oli neljä ratsukkoa samassa päädyssä, saattoi ''yhteentörmäyksiä'' olla usein. Käynnissä se ei haitannut juurikaan, mutta ravissa olisi välillä halunnut mennä suoraa linjaa keskeyttämättä. Toisaalta tulee hyvää siirtymäharjoitusta tästä, joten otetaan ilo irti siitäkin. Lopulta menimme myös molempiin suuntiin harjoitusravissa kuvion.

Toisen tunnin loppupuolella menimme osastossa. Teimme kuulemma vähän samankaltaisia  harjoituksia kuin ratsumiehet, jotka harjoittelevat samalla tallilla. Opimme uutta termistöä mm. viistoliike. Harjoittelimme sitä ratsastamalla keskihalkaisijaa pitkin kunnes kaikki olivat päässeet halkaisijalle. Jokainen kääntyi omalta kohdaltaa oikealle noin 45 asteen kulmassa, kaikkien piti olla samassa vaiheessa. Liike ei ollut vaikea, kuten huomasitte. Teimme tätä käynnissä ja harjoitusravissa.

Viimeiseksi menimme pareittain keskiympyrällä. En ollut koskaan ennen mennyt tällailla, mutta kerta se ensinmäinenkin. Harjoittelimme sekä käynnissä, että harjoitusravissa. Lopulta opettajamme pyysi meitä tekemään myllynsiivet. Siinä meitä oli neljä ja kolme hevosta rinnakkain. Olin toiseksi ulonmainen neljän ratsukon siivessä isoliikkeisellä hevosella, joten hommani oli aika helppo. Sisinmäisenä asia olisi ollut aika haastava.

Kyllä se oli ihanaa päästä pitkän päivän jälkeen nukkumaan, väsytti kamalasti.