Maalaisnuoren elämää

Maalaisnuoren elämää

perjantai 6. helmikuuta 2015

Ontumista ja kakkuja


Miten se kirjoittelu on jäänyt näin vähälle. Syytä ei voi etsiä kuin itsestään. Tuntuu mielestäni hassulta kertoa melkein viikon vanhoja juttuja, mutta nyt niitä kuitenkin vähän tulee. 

Lauantaina vietettiin pikkuveljeni synttäreitä vaikka ne oikeasti olisi vähän myöhemmin. Kakkuna oli erittäin hyvänmakuinen mustikkakakku. Ruuan jälkeen ennen kakkua kävimme laskemassa pulkalla harjulta tietä myöten alas, korkeuseroa on noin viisikymmentä metriä. Otimme Desin laitumelta mukaan ja laitoimme toisen pikkuveljistäni Desin selkään. Teki Desille ihan hyvää nousta vähän mäkeä ylös. Seisoimme tai kävelimme lähtöpaikalla, kunnes mäenlaskijat väsyivät nousemaan mäkeä ylös. Ukki oli löytänyt moottorikelkan ja oli testailemassa sitä. Isä sai päähänsä, että laitetaan pulkka perään (siis moottorikelkan vedettäväksi tarkoitettu ahkio) ja antaa meidän lasten ja parin synttärivieraan mennä kierros pulkassa. Joten me menimme metsälenkin aika lujaa. Siinä sai suojata omaa sekä pikkuveljen naamaa kovilta ja jäisiltä lumipaakuilta. 

Sunnutaina oli meillä vieraita ukin syntymäpäivien takia vaikka ne olivat menneet jo, mutta ei se haittaa. Nyt vuorossa oli oikein perinteinen mansikkakakku, jonka olin edellisenä päivänä täyttänyt. 

Keskiviikkona ei ollut paljon pakkasta, mutta maneesi tuntui viileältä. Tunnilla opettelimme pitämään ohjilla oikein tasaista tuntumaa. Hyvin tasaista tuntumaa saa pidettyä niin, että toinen käsi ottaa harjasta kiinni ja laittaa toisen käden siihen vierelle. Näin meille neuvottiin. Käsi harjassa piti aluksi tehdä pysähdyksiä ja vähän ajan päästä ravista käyntiin siirtymiä. Lopulta teimme laukannostoja käsi harjassa. Tarkoituksena oli saada nosto eikä ''kaatuminen'' laukkaan. Opettajamme sanoi minulle, että minulla näytti nostot sujuvan hyvin. Mielestäni ne tuntui ihan tavallisilta laukannostoilta. En ole kyllä vähän aikaan nostanut laukkaa. Lopputunnista yritimme saada oikein pyöreää kaulaa tarkoituksena venytellä, kun koko tunti mentiin pystyllä kaulalla. Sain jonkin aikaa ravissa ympyrällä pyöriessäni oikein tosi pyöreää kaulaa ja sain kehuja opettajaltani. Kyllä se mieltä lämmitti ja onnistumisen ilo oli suuri. Siitä jarruttelimme käyntiin ääniavulla ja jatkoimme loppukäyntien merkeissä. 

Torstaina hygieniakoulutuksen jälkeen lähdimme kaverin kanssa luistelemaan. Oli ihan kiva vuoden jälkeen todeta, että kyllä sitä osaa luistella vielä. 

Tänään kotiin tullessa isä kertoi, että Desi ontuu etujalkaansa. Lähdin siis ruuan jälkeen katsomaan Desiä ja totta isä puhui. Desi tosiaan linkkaa oikean etusen kanssa. Eli oikea jalka ei oikein taipunut käynnissä ja meno oli hidasta. Ne pari raviaskelta mitä tuli eivät olleet kaunista katseltavaa. Mitään niveliä tai muuta ei ontunut ja varaa painoa molemmille puolille. Kaviotkin antoi tosi nätisti putsata. Isä epäilee liukastumista. Katsotaan miltä huomenna näyttää. Tällä hetkellä pari siskoani leipoo lusikkaleipiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti