Marraskuussa ulkokentällä

Miksi tässä aina käy näin, että jos en kirjoita torstaina, venyy kirjoittaminen aina sunnuntaille (ja tässä tapauksessa julkaisu maanantaille).
Olenko ainoa tämän pulman kanssa vai venyykö muillkin kirjoittaminen luvattoman pitkälle?

Keskiviikkona olin tallilla tutuksi tulleeseen tapaani. Arvatkaapa mitä? Olimme ulkokentällä, ja marraskuun neljäs. Se oli niin kivaa. Tykkään mennä ulkokentällä niin paljon enemmän kuin sisällä maneesissa. Olin niin tyytyväinen, kun ei tarvinnut tapella kakkapönttöjen kanssa.

Alkukäyntien jälkeen herättelimme kevyessä ravissa pitkää ja lyhyttä askelta. Aluksi uraa myöten niin, että lyhyillä sivuilla lyhyempää askelta ja pitkillä sivuilla pitkää askelta. Pääty-ympyröillä tämän jälkeen omassa tahdissa. Kenttä oli katkaistu tallin päästä, kun se oli niin vetinen. Eli meillä oli käytössä noin 40m x 20m kokoinen kenttä, siis ihan normaali lyhyempi kenttä.

Pitkien välikäyntien jälkeen sai nostaa jalustimet kaulalle, jos halusi. Työskentelimme harjoitusravissa, tehden kaartoja kentän poikki. Ennen kaartoa piti ratsastaa ns. ''kootummassa'' askeleessa, ( minun kohdallani vähän lyhyemmässä, saattoi ratsussa olla joku aavistus kootummasta muodosta ) ''kulma'' tässä ''kootummassa'' muodossa ja itse kaarrossa piti venyttää askelta pidemmäksi. Ennen seuraavaa sivua ja kulmaa piti ottaa vähän takaisinpäin ''kootunpaan'' muotoon. Mielestäni sain hyvin lyhennettyä ratsuani, mutta kokoamisesta en tiedä. Venyttäminen oli mielestäni hankalenpaa. Menin ilman jalustimia. Tämän tehtävän jälkeen saimme kokeilla ilman jalustimia kevennystä. Opettajamme kyllä neuvoi, mutta en minä silti osannut.

Viimeisenä tehtävänä oli laukannostot käynnistä kumpaankin suuntaan ympyrällä. Nyt ne laukannostot alkoivat sujua. Kertaakaan en saanut käynnistä muistaakseni suoraan nostettua, mutta siitä ravista sai helposti nostettua uudestaan. Yritin kyllä saada käynnistä noston, mutta aina ei voi voittaa. eikä se haitannut.